| Summary: | Metsätaloussektorin rakennemuutokset ovat tuoneet haasteita metsänhoidon tekniseen kehittämiseen. Koneellista taimikonhoitoa on kehitetty Suomessa 1990-luvulta lähtien, ja 2000-luvulla UPM Metsä Oy:n Kari Kuru ja Pentin Paja Oy kehittivät kitkevän perkauslaitteen raivaussahamenetelmän rinnalle taimikon varhaisperkaukseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kitkettyjen taimikoiden kehitystä sekä mahdollista taimikonhoitotarvetta. Tavoitteena on arvioida taimikosta kitkemättä jääneen lehtipuuston kitkennän jälkeistä kehitystä, elinvoimaisuutta nykytilassa sekä sitä, minkälaisista kitkemättä jääneistä lehtipuista on taimikolle uhkaa. Tutkimuksessa havainnoitiin kitkennän aiheuttamia vaurioita kuusen taimille ja lehtipuustoon. Sen avulla saadaan tietoa käytettyjen tutkimusmenetelmien luotettavuudesta ja soveltuvuudesta kitkennän laadunarviointiin. Opinnäytetyön maastomittaukset tehtiin 14:llä UPM Metsä Oy:n omistamilla Pohjois-Karjalan kuvioilla loka- ja marraskuun aikana. Taimikoiden kokonaisrunkoluku oli keskimäärin 6 142 kpl/ha. Taimikoissa oli keskimäärin 1 447 kpl/ha kuusia, joista keskimäärin 26 % oli perkaustarpeessa. Kuusten perkaustarve aiheutui lähelle jääneistä lehtipuista. Kitkentäkohteiden valinnalla, oikealla ajoituksella ja tarkalla työllä saavutetaan taimikossa sellainen tila, ettei toista taimikonhoitokertaa tarvita vaan voidaan odottaa ensiharvennukseen. The forestry sector's structural changes have brought challenges to the technical development of forest management. Mechanical tending of seedling stands have been developed in Finland since the 1990s, and in the 2000s, UPM Forest Oy, Kari Kuru and Pentin Paja Oy have devel-oped a weeding equipment beside the clearing saw method for early cleaning of a young stand. The purpose of this study was to examine the development of weeded seedling stands and the possible need for tending them. The aim is to assess the development of broadleaved trees after weeding, the vitality at the current state and what kind of threat the unweeded broadleaved seedlings cause. The study observed weeding damages caused to spruce and broadleaved seedlings. It provides information on the reliability and adaptability of the research methods to the evaluation of weeding quality. Fields measurements for the thesis were made in 14 compartments owned by UPM Forest Oy in North Karelia during October and November. Seedling stands an average number of stems was 6 142 units per hectare. Spruces were an average 1 447 units per hectare in seedling stands, which 26 % in need for cleaning. With the right choice of weeding sites, right timing and a detailed work the young stand may not need any tending until the precommercial thinning.
|
|---|