Hirvivaara susialueella - Pitäisikö susilauman elinalueilla pitää keskimääräistä korkeampaa hirvitiheyttä : Kansalaisten näkemyksiä asiasta

Opinnäytetyö toteutettiin Luonto-Liiton susiryhmän toimeksiantona. Suomen riistakeskuksen toteuttama Suomen kansalaisille suunnattu kysely hirvistä ja hirvikannan hoidosta oli opinnäytetyötä aloitettaessa juuri sulkeutunut. Tiedossa oli, että kysely sisälsi myös susiin liittyviä kysymyksiä. Toimeksi...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ikäheimo, Emmi
Other Authors: Hämeen ammattikorkeakoulu
Format: Bachelor Thesis
Language:Finnish
Published: Hämeen ammattikorkeakoulu 2012
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/43865
Description
Summary:Opinnäytetyö toteutettiin Luonto-Liiton susiryhmän toimeksiantona. Suomen riistakeskuksen toteuttama Suomen kansalaisille suunnattu kysely hirvistä ja hirvikannan hoidosta oli opinnäytetyötä aloitettaessa juuri sulkeutunut. Tiedossa oli, että kysely sisälsi myös susiin liittyviä kysymyksiä. Toimeksiantajan kanssa käydyissä keskusteluissa päädyttiin ottamaan yhteyttä hirvikyselyn kanssa työskenteleviin tutkijoihin. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin sisällyttämään opinnäytetyöhön Suomen riistakeskuksen tekemän kyselyaineiston analysointia ja siitä saatuja tuloksia käytettäisiin kahdelle alueelliselle riistaneuvostolle teetettävän kyselyn pohjana. Hirvikyselyaineistosta valittiin tutkittavaksi kehitysehdotukseksi seuraava: ”Alueilla, joilla elää susilauma, pyrittäisiin pitämään keskimääräistä korkeampaa hirvitiheyttä.” Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, miten eritaustaiset ihmiset suhtautuvat kehitysehdotukseen ja millaisia perusteluita he ovat mielipiteillensä antaneet. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kahdelle alueelliselle riistaneuvostolle toteutettavan kyselyn avulla millaisia tulkintoja neuvostojen jäsenillä oli Suomen riistakeskuksen hirvikyselystä saaduista tuloksista. Kyselyn tavoitteena oli myös tiedustella, millaisiin kansalaisten vastausten erojen taustalla oleviin seikkoihin riistaneuvostot tai jotkin muut tahot voisivat pyrkiä vaikuttamaan ja millä tavoin. Teoriaosuudessa tarkastellaan Suomen riistakeskuksen toimintaa, hirvien ja ihmisten sekä susien ja ihmisten välistä historiaa Suomessa. Käsiteltävät aiheet luovat pohjan kansalaisten hirvikyselyyn esittämien vastausten ymmärtämiselle. Opinnäytetyössä käytettiin kahta aineistoa, Suomen riistakeskuksen hirvikyselyaineistoa sekä alueellisille riistaneuvostoille teetetyn kyselyn aineistoa. Aineistoista saatujen tulosten perusteella maanomistajat, jotka eivät metsästä hirviä suhtautuvat kehitysehdotukseen luoduista ryhmistä negatiivisimmin. Lisäksi alueellisten riistaneuvostojen tiedottamisen hirvi- ja susiasioista koettiin olevan ...