| Summary: | Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyömme koostuu kahdesta osasta: ”Opas esteettömään liikkumiseen Keminmaassa” – oppaasta, joka muodostaa työn toiminnallisen osuuden ja opinnäytetyöraportista, joka sisältää opinnäytetyöprosessin kuvauksen, arvioinnin ja teoreettisen osuuden. Tavoitteena oli päivittää 1990-luvun lopulla tehty Esteetön liikkuminen –esteetön elämä kartoitus. Kohderyhmänä olivat apuvälineitä käyttävät vammaiset sekä vanhukset ja lapsiperheet. Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyömme teoreettinen osuus koostuu esteettömyyden ja rakennetun ympäristön teoreettisesta esittelystä, sekä esteettömyys-ajattelun edistämiskeinoista. Esteetön ympäristö takaa kaikille mahdollisuuden itsenäiseen ja tasavertaiseen elämään yhteiskunnassamme. Laissa määritellyt rakennusohjeet määrittävät millainen esteettömän rakennetun ympäristön tulee olla. Prosessin eteneminen sisältää kuvauksen työmme eri vaiheista, joita olivat esteettömyyskartoituksen ja oppaan työstäminen. Metodologinen esittely: Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka teoreettismetodologisena viitekehyksenä sovellamme toimintatutkimuksen periaatteita. Esteettömyyskartoitus toteutettiin keväästä 2010 kesään 2011 ja aineisto kerättiin kartoituslomakkeen avulla. Käytämme oppaassa kartoitustulosten esille tuomisessa nykyaikaisia standardisoituja kuvasymboleja. Lisäksi jokaisesta kohteesta on kirjattu yhteystiedot. Keskeiset tutkimustulokset: Esteettömyyskartoituksen tuloksina totesimme, että Keminmaassa ongelmakohdiksi nousivat liikuntaesteisten parkkipaikkojen vähyys, hankaluudet portaiden, kynnysten sekä epäkäytännöllisten tai puuttuvien luiskien osalta. Lisäksi sisääntuloissa ahtaat tilat tuottavat ongelmia. Kartoituksemme tuloksena kokosimme ”Opas esteettömään liikkumiseen Keminmaassa” – oppaan, johon on kirjattu Keminmaan alueen rakennetun ympäristön tämän hetkinen tilanne. Johtopäätökset: Estettömyyskartoituksen pohjalta esiin tulleisiin ongelmakohtiin puuttumalla pyritään luomaan esteettömämpi ympäristö. Toimipisteiden lisäksi kartoitus olisi hyvä laajentaa koskemaan myös katuja ja puistoja, joka lisäisi itsenäisen toiminnan mahdollisuuksia kokonaisvaltaisemmaksi. Olisi tärkeää että liikkeenharjoittaja tai kiinteistönomistaja olisi mukana kartoitusprosessissa, jotta tieto ongelmakohdista välittyisi suoraan asianomaiselle ja näin asioihin voitaisiin puuttua nopeammin. Lisäksi apuvälineitä käyttävä henkilö olisi hyväksi olla mukana kartoituksessa ongelmakohtien havainnollistamisen tueksi. Asiasanat: esteettömyys, estettömyyskartoitus, estettömyysajattelu, opas, rakennettu ympäristö ABSTRACT Authors: Susanna Metso & Riina Pauna Title: “Easy access” Mapping barrier-free mobility in Keminmaa Pages (+appendixies): 42 (+4 appendixies) Thesis description: Our Bachelor’s thesis comprises two different parts: “Guide for barrier-free mobility in Keminmaa” -guide, which is the functional part of the work, and the thesis report, which includes a report of the research process, assessment and theo-retical part. The target was to update the Barrier-free mobility – Barrier-free life map-ping, which was made in the end of the 1990’s. The subject group consisted of the disa-bled using aids, the elderly and families with children. Theoretical summary: The theoretical part of our Bachelor’s thesis includes a theoreti-cal presentation of accessibility and the environment, and promotion of barrier-free thinking- the comprehensive consideration of equal ability to access. A barrier-free en-vironment ensures everyone the opportunity to live independently in an equal society. The law sets the construction guidelines to determine what a barrier-free built environ-ment should be like. The progress of the process includes a description of the different stages of our work, which were the accessibility survey and processing of the guide. Methodological summary: Our thesis is functional and applies the principles of action research as theoretical-methodological framework. The accessibility mapping was carried out from spring 2010 to summer 2011 and the survey data was collected by using a form. We use modern standardized symbols in the guide. In addition, accurate contact information of each target has been registered. Main results: The accessibility mapping results, show that the biggest problems in Keminmaa were the shortage of parking places, difficulties in the stairs, thresholds, as well as inpractical or missing ramps. In addition, confined spaces in entrances cause problems. The outcome of the survey is presented in the “Guide for free moving in Keminmaa” – a guide, where the present state of the built environment in Keminmaa has been recorded. Conclusions: The aim of tackling the problems raised in the accessibility mapping is to create a clear, unimpeded environment. In addition, the mapping should be expanded to include the streets and parks. This would increase the opportunities for more compre-hensive independent activities. It would be important that the entrepreneur or the owner of the property would be involved in the process of mapping, so that information about problems would be conveyed directly to the person, and so things could be addressed more quickly. In addition, a person using the aids would be beneficial to be involved in mapping the problem areas to support visualization. Key words: Accessibility, accessibility mapping, barrier-free thinking, guide, built en-vironment
|
|---|