Utsjoen kunnan matkailuimagon kehittäminen yrittäjien näkökulmasta

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää Utsjoen kunnan ympärivuotiseen matkailutoimintaan pyrkivien matkailuyrittäjien mielipiteitä kunnan nykyisestä matkailuimagosta, sen vahvuuksista ja heikkouksista sekä kehittämismahdollisuuksista. Työ on osa Utsjoen matkailuima...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Rasmus, Linnea
Other Authors: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu
Format: Bachelor Thesis
Language:Finnish
Published: Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2011
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/33354
Description
Summary:Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää Utsjoen kunnan ympärivuotiseen matkailutoimintaan pyrkivien matkailuyrittäjien mielipiteitä kunnan nykyisestä matkailuimagosta, sen vahvuuksista ja heikkouksista sekä kehittämismahdollisuuksista. Työ on osa Utsjoen matkailuimagon kehittämishanketta, ja sen tuloksia on tarkoitus hyödyntää hankkeessa tuotettavassa Utsjoen kunnan matkailustrategiassa ja markkinointiviestintäsuunnitelmassa. Tutkimusongelman selvittämiseksi on havainnoitu matkailuyrittäjistä ja asiantuntijoista koostuvan hanketyöryhmän työskentelyä imagon kehittämisen perusteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi haastateltiin seitsemää matkailu-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyrittäjää, joista kolme kuului hanketyöryhmän ulkopuolelle. Näin saatiin selvitettyä, kuinka hyvin hanketyöryhmän ajatukset vastaavat muiden yrittäjien käsitystä imagon kehittämisestä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nykyinen imago perustuu pitkälti Utsjoen kunnan kesän kalastuskauteen, jonka vetonauloja ovat Tenojoki ja lohi. Nykyiset imagolliset ja matkailulliset vahvuudet perustuvat luontoon ja luontomatkailumahdollisuuksiin sekä aitoon ja elävään saamelaiskulttuuriin ja sen historiaan. Imagoa halutaan jatkossakin kehittää luonnon ja saamelaiskulttuurin tarjoamien mahdollisuuksien pohjalle. Työssä esille tulleet alueen heikkoudet jarruttavat kehitystä. Yrittäjien mielestä merkittävimmät heikkoudet ovat alueen kalastuskauteen rajoittuva lyhyt sesonki, ammattitaitoisen työvoiman puute, joidenkin alueen asukkaiden, toimijoiden ja kunnan poliitikkojen matkailukielteisyys ja alueella vallitseva yleinen kateus. Kun heikkoudet saadaan poistettua, alueen imagon kehittäminen on mahdollista. Sitä ennen on keskityttävä markkinoimaan niitä vahvuuksia, joita alueella jo on ja kehitettävä niitä. Yrittäjien esille tuomat kehittämisehdotukset perustuivat vahvuuksien hyödyntämiseen ja heikkouksien voittamiseen. Tärkeimmät keinot imagon kehittämiseksi ovat imago- ja aluemarkkinointi, yhteistyö ja verkostoituminen, ...