Karjalaisen ruokaperinteen vaikutus hämäläiseen ruokaperinteeseen

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää miten hämäläinen ruokaperinne on muuttunut karjalaisen ruokaperinteen vaikutuksesta noin 70 evakkovuoden aikana. Aihe opinnäytetyöhön syntyi opiskelijan kiinnostuksesta ruokaa, sen perinteitä ja historiaa kohtaan. Teoriakappaleissa perehdytään tarkemmin suoma...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Yli-Peltomaa, Marianne
Other Authors: Tampereen ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Tampereen ammattikorkeakoulu 2011
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/32085
Description
Summary:Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää miten hämäläinen ruokaperinne on muuttunut karjalaisen ruokaperinteen vaikutuksesta noin 70 evakkovuoden aikana. Aihe opinnäytetyöhön syntyi opiskelijan kiinnostuksesta ruokaa, sen perinteitä ja historiaa kohtaan. Teoriakappaleissa perehdytään tarkemmin suomalaiseen, karjalaiseen ja hämäläiseen ruokaperinteeseen. Aluksi lukija voi perehtyä suomalaisen ruokaperinteen historiaan, muokkautumiseen ja alueellisiin eroihin. Karjalaisen ja hämäläisen ruokaperinteen kohdalla selvitetään kummallekin perinteelle tyypillisiä raaka-aineita, valmistus- ja säilöntätapoja sekä arjen ja juhlan pääpiirteitä. Tämän jälkeen tutkimuskysymykseen etsittiin vastatusta laadullisen tutkimuksen avulla, teemahaastatteluin. Tehdyn tutkimuksen perusteella tietyt hämäläisen ruokaperinteen raaka-aineet ja ruokalajit ovat olleet Hämeen alueelle tulleille evakoille uusia tuttavuuksia. Haastatteluissa kävi ilmi, että joitakin ruokia on Hämeessä valmistettu eri tavalla kuin Karjalassa. Myös karjalaiset toivat mukanaan raaka-aineita ja ruokalajeja, joita Hämeen alueella ei ollut aikaisemmin syöty. Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että hämäläinen ruokaperinne on saanut karjalaisia vaikutteita evakkovuosien aikana. Karjalaiset ovat tuoneet mukanaan uusia makutottumuksia, raaka-aineita ja ruokalajeja. Nämä kaikki ovat melko tavallisia ruokia ja tämän päivän yhteiskunnassa jokapäiväistä ravintoa. The aim of the study was to find out how Karelian traditional food has modified Tavastian traditional food during 70 years of evacuee. The theme of the thesis came from the students own interest towards food, its traditions and history. The theoretical sections explore more closely Finnish, Karelian and Tavastian food traditions. At first, the reader is familiarized with the history of Finnish food tradition, how it was originally modified, and its regional differences. As regards Karelian and Tavastian food traditions, the aim was to find out the typical ingredients, the making and preservation habits, and the main features regarding weekdays and celebrations. A qualitative study was conducted using theme interviews to find out the answers to the research question. The results showed that certain ingredients and dishes in Tavastian food tradition were new to the evacuees who came to Tavastia. The interviews showed that some of the traditional foods were prepared differently in Tavastia compared to Karelia. In addition, Karelians brought some ingredients and dishes with them that had never been eaten before in Tavastia. In conclusion, it can be said, that Tavastian food tradition has received Karelian influences during the evacuation years. Karelians have brought new taste habits, ingredients and dishes with them. They are all quite ordinary foods and considered everyday food in today’s society.