| Summary: | Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kukinnan erojen pääpiirteet eri hernekantojen välillä. Aiheeseen päädyin työskenneltyäni kasvukautena 2018 Arctic pea -hankkeen parissa. Tutkimusaineistona käytetään kokeesta kerättyjä havaintoja ja kuvia. Kokeessa olleet hernegenotyypit edustivat kaupallisia lajikkeita, jalostuslinjoja, paikallisia- ja maatiaiskantoja. Toimeksiantajani on Luonnonvarakeskus ja yhteyshenkilö Ari Rajala. Koe järjestettiin ensimmäistä kertaa, vastaavia aikaisempia tutkimustuloksia ei ole. Teoriaosiossa käydään läpi eri hernetyyppien pääpiirteet ja käyttötarkoitukset. Siinä käsitellään myös lajikekehitystä ja herneen viljelyn vaatimuksia. Tutkimusosiossa ja menetelmissä käydään läpi koeolosuhteet sekä menetelmät, joilla tietoa kerättiin. Kenttäkokeesta tehtiin havaintoja kukinnan alusta palkojen täyttymiseen ja tuleentumiseen. Kaupalliset lajikkeet on jalostettu samanaikaisiksi korjuuta silmällä pitäen, mikä tuli myös tuloksissa esille. Maatiaiskannoilla kukinta alkoi keskimäärin muita lajikkeita aikaisemmin. Paikallisista ja maatiaiskannoista jotkin genotyypit eivät lopettaneet kukintaansa ollenkaan. Peltoherneillä kukinta oli yleisesti värillinen, kun tarhaherneillä se oli valkoinen. Esille nousi myös joitakin potentiaalisia paikallisia ja maatiaiskantoja. Yleisesti kuitenkin suoraa käyttöä niille on hankala löytää, mutta tarkoitus oli löytää geneettisesti potentiaalista materiaalia, jota voisi hyödyntää risteytysvanhempina. Tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti, sillä kasvukauden kuivuus ja kuumuus saattoi aiheuttaa kukinnan ennenaikaisen päättymisen. Lajikkeet, jotka olisivat tavanomaisena vuotena jatkaneet kukintaansa ehtivät sen lopettaa. The aim of the thesis is to identify differences in flowering between different pea populations. I came up with this idea by working with the 2018 Arctic pea project. As research material, I used observations and pictures that I have collected from the experiment. The genotypes included were cultivar types, landraces, local primitive material and breeding lines. The commissioner of my thesis is Natural Resources Institute and contact person is Ari Rajala. The experiment was held for the first time and there are no similar previous research results. The theory part deals with main features and uses of different pea types. I also go through the development of the variety and the requirements for pea cultivation. The research and methods section covers the experimental conditions and the methods that have been used to gather information. The traits are evaluated from the beginning of flowering to the maturation of the peas. In the modern pea varieties, flowering begins synchronously, thereby providing a known time of maturity. It also appeared in the test results. Wild landraces started their flowering earlier. In more indeterminate genotypes, some types never stopped their flowering. The flowering generally was colored with combining peas. Vining peas usually had white colored flowers. Some of the local primitive material and wild landraces have emerged with their potential qualities. It is difficult to come up with direct use in cultivation for them. The goal was to identify plant accessions with traits and find potential genetic material that could be used as parental material in pea breeding. The conditions of the thermal growing season had major effect to experimental data. Some of the pea varieties with long term flowering wouldn’t have time to get finished in average year.
|
|---|