Perhehoidon vaikutus ikäihmisen toimintakykyyn omaisen näkökulmasta

Väestö ikääntyy Suomessa nopeasti, ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kaipaa uudistumista. Meneillään olevan muutoksen painopiste keskittyy erityisesti kotona asumisen tukemiseen. Ikäihmisten perhehoitoa on kehitetty aktiivisesti viime vuosina, ja uuden hoivamallin toivotaankin vaki...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Hietava, Kati, Kettunen, Silja
Other Authors: Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) 2019
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/160637
Description
Summary:Väestö ikääntyy Suomessa nopeasti, ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kaipaa uudistumista. Meneillään olevan muutoksen painopiste keskittyy erityisesti kotona asumisen tukemiseen. Ikäihmisten perhehoitoa on kehitetty aktiivisesti viime vuosina, ja uuden hoivamallin toivotaankin vakiinnuttavan asemansa yhtenä ikäihmisen hoivapalveluista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaisten mielipiteitä perhehoidon vaikutuksesta ikäihmisen toimintakykyyn. Tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia perhehoidolla on ikäihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Lisäksi selvitettiin omaisten tyytyväisyyttä perhehoitoon. Tietoja kerättiin Pohjois-Karjalan alueella perhehoidon piirissä olevien ikäihmisten omaisilta. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin kyselyn ja puhelinhaastattelun avulla. Opinnäytetyön tulokset ovat suuntaa antavia ja omaisten mielipiteitä. Tuloksista käy ilmi, että perhehoidolla nähtiin olevan toimintakykyä edistävä vaikutus erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osalta. Perhehoito virkisti ikäihmisten mielialaa, vähensi yksinäisyyden tunnetta ja lisäsi turvallisuuden tunnetta. Muutokset fyysisessä toimintakyvyssä olivat lievempiä, mutta esimerkiksi vuorokausirytmin, unenlaadun ja ruokahalun nähtiin parantuneen. Pitkäaikaisessa perhehoidossa asuvien ikäihmisten toimintakyky edistyi hieman lyhytaikaisen perhehoidon piirissä olevia ikäihmisiä enemmän. Kaikki kyselyyn vastanneet omaiset olivat tyytyväisiä perhehoitoon. Yksi jatkotutkimusaihe voisi olla samansuuntaisen tutkimuksen toteuttaminen Suomen laajuisesti. Lisäksi toimintakykymittaristoa ikäihmisen toimintakyvyn perusteellisempaan arviointiin voisi kehittää. The Finnish social and health services need to reform itself to meet tomorrow’s challenges with ageing population. Family foster care for the elderly has only recently become a focus of political discussion and development. The goal of the policy is to promote the family foster care to be one of the options available in care for elderly. The aim of this study was to investigate the effects of the family foster care on elderly`s physical, psychical or social functional ability. Furthermore, the goal of the study was to determine how contend elderly`s next of kins are for the Family foster care. Data for this study was obtained through a questionnaire which was distributed to the next of kins of the elderly placed in adult foster care in North Karelia. The study was quantitative by nature. It was discovered that foster family home care program was seemed to improve especially elderly`s psychical and social functional ability. The life satisfaction improved, feeling of loneliness decreased and sense of security strengthened. In fact, there were less significant differences in changes in physical functional ability. The study indicates that all next of kins that replied to the questionnaire were content with adult foster-care. However, the results are only indicative and based on the opinions of the next of kins. Future studies should aim to replicate the results in a larger scale, across Finland. Additionally, for further study more research is needed on developing indicators to be able to estimate more thoroughly the elderly`s functional ability when placing them to family foster care.