E-hyvinvointipalveluiden nykytila ja tulevaisuus Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa : ”…ne antaa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia…”

Opinnäytetyön lähtökohtana on tarkastella Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien e-hyvinvointipalveluiden nykytilaa ja tulevaisuutta vuonna 2020 saamelaisulottuvuus huomioiden. E-hyvinvointipalvelut eli internetin ja/tai mobiiliverkon kautta tuotetut hyvinvointipalvelut kehittyvät jatkuvasti ja niide...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lappi, Hanne
Other Authors: Lapin ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Lapin ammattikorkeakoulu 2018
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/160409
Description
Summary:Opinnäytetyön lähtökohtana on tarkastella Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien e-hyvinvointipalveluiden nykytilaa ja tulevaisuutta vuonna 2020 saamelaisulottuvuus huomioiden. E-hyvinvointipalvelut eli internetin ja/tai mobiiliverkon kautta tuotetut hyvinvointipalvelut kehittyvät jatkuvasti ja niiden saatavuus ja saavutettavuus kehittyvät samalla. Harvaan asuttu maaseutu luo omat reunaehtonsa sähköisten hyvinvointipalveluiden kehittymiselle. Opinnäytetyön päätavoitteena on kuvata sitä, miten hyvinvointi- ja e-hyvinvointipalvelut toteutuvat saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa viranomaisnäkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esiin harvaan asutun maaseudun reunaehtoja hyvinvointi- ja e-hyvinvointipalveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle saamelaisulottuvuus huomioiden. Opinnäytetyössä on selvitetty hyvinvointi- ja e-hyvinvointipalveluiden tilannetta ja tulevaisuutta teemahaastattelulla haastattelemalla ko. kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavia viranhaltioita. Saamelaisten hyvinvointipalveluiden tilannetta selvitin haastattelemalla Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavaa viranhaltijaa sekä SámiSoster ry:n (Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys) toiminnasta vastaavaa työntekijää. Haastatteluaineistojen lisäksi tilastot ovat keskeinen osa tutkimusaineistoa. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että merkittävä huolenaihe tulevaisuudessa tulee olemaan hyvinvointipalveluista sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistus luo epävarmuutta Lapin harvaan asutulla maaseudulla, jossa pitkät etäisyydet sekä saamelaisulottuvuus luovat reunaehtoja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Suomenkieliset e-hyvinvointipalvelut kehittyvät jatkuvasti ja niiden käyttö lisääntyy myös kuntalaisten keskuudessa. Saamenkieliset e-hyvinvointipalvelut ovat vielä ottamassa ensiaskelia. Digitalisaation luomat mahdollisuudet parantavat e-hyvinvointipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta tulevaisuudessa, mikäli kuuluvuus haasteisiin pystytään vastaamaan. Luonnon kaunis Lapin harvaan asuttu maaseutu on monien haasteiden edessä tulevaisuudessa, jotta kuntalaisten yhdenvertaiset ja kokonaisvaltaiset hyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittymisen edellytykset toteutuvat. The purpose of this thesis is to explore the state of welfare e-services in Enontekiö, Inari and Utsjoki municipalities as they are now and in the future in 2020 considering also the Sami population. Electronic welfare services i.e. Internet or mobile enabled welfare services are advancing constantly, and their availability and accessibility grow hand in hand. The sparsely populated countryside creates its own preconditions for the progression of electronic welfare services. The main objective of this thesis is to describe from the authority’s point of view how welfare and electronic welfare services happen within Sami home region of Enontekiö, Inari and Utsjoki municipalities. The aim is to illuminate preconditions in this sparsely populated countryside for organizing and developing wellbeing and electronic services taking also into consideration the indigenous Sami people. This thesis was accomplished by interviewing the responsible officials for social and healthcare services in the above-mentioned municipalities. The status of Sami specific welfare services were investigated by interviewing the equivalent responsible officials for social and welfare services within the Finnish Sámi Parliament and SámiSoster (the registered association for Sami social and healthcare). In addition to the half-structured interviews also the official statistics play an important role in the research. As a result of this research it was observed that an important cause for worry in the future will be the social and healthcare services within welfare services. The health and social services reform bring uncertainty in the sparsely inhabited Lapland where sheer long distances and the Sami dimension create preconditions to guarantee the service availability and accessibility. Welfare e-services in Finnish grow all the time and more and more municipal citizens use them. At the same time, the same services offered in Sami are still at its infancy. Digitalization will enable and improve the availability and accessibility of the welfare e-services in the future if signal strength/mobile coverage challenges can be solved. The beautiful yet remote Northern Lappish countryside will be facing many challenges in the future in order to maintain and develop equal and comprehensive prerequisites for welfare of all its citizens. Tämä julkaisu on esimerkki, millä tavoin opinnäytetyössä voi realisoitua samanaikaisesti sosionomi ylempi (AMK) -koulutuksen AMK-kohtainen profiili kohderyhmäspesifisti osana korkeakoulutuksen duaalimallin akateemisen ja ammatillisen pilarin yhteistyössä toteuttamaa erillisrahoitteista TKI-hanketta. Lapissa sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen profiilina on ollut sosiaalialan kansalais- ja aluelähtöinen kehittäminen jo jatkotutkintokokeiluvaiheesta lähtien vuodesta 2003 alkaen. Hanne Lapin opinnäytetyön tulosten mukaan merkittävä kansalaisten huolenaihe tulevaisuudessa tulee olemaan hyvinvointipalveluista erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistus luo epävarmuutta Lapin harvaan asutulla maaseudulla, jossa pitkät etäisyydet sekä saamelaisulottuvuus luovat reunaehtoja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Suomenkieliset e-hyvinvointipalvelut kehittyvät jatkuvasti ja niiden käyttö lisääntyy myös kuntalaisten keskuudessa. Sen sijaan saamenkieliset e-hyvinvointipalvelut ovat vielä ottamassa ensiaskelia. Digitalisaation luomat mahdollisuudet parantavat e-hyvinvointipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta tulevaisuudessa, mikäli kuuluvuushaasteisiin pystytään vastaamaan. Luonnon kaunis Lapin harvaan asuttu maaseutu on monien haasteiden edessä tulevaisuudessa, jotta kuntalaisten yhdenvertaiset ja kokonaisvaltaiset hyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittymisen edellytykset toteutuvat.