| Summary: | Sepelvaltimotauti on yksi Suomen merkittävimmistä kansansairauksista, ja se kuuluu sydän- ja verisuonisairauksiin, joista aiheutuu eniten kuormitusta terveydenhuoltoon. Sydänsairauksien ehkäisyn ja hoidon onnistumisella tai epäonnistumisella on mittavat kansantaloudelliset seuraukset. Sepelvaltimotaudin hoidon tarve lisääntyy entisestään suurten ikäluokkien ikääntyessä, ja paineet kustannusten hallintaan sekä prosessien kehittämiseen kasvavat tulevina vuosina. Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen retrospektiivinen rekisteritutkimus, jossa selvitimme Kainuun keskussairaalassa (KAKS) sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa vuonna 2016 käyneiden asiakkaiden profiileja ja palvelupolkuja. Aineistomme koostui kardiorekisteriin ja LifeCare-potilastietojärjestelmään kirjatuista sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksessa käyneiden ja invasiivisesti hoidettujen asiakkaiden tiedoista sekä Effica Raportointi -ohjelmasta saaduista kuntalaskutustiedoista. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää hoitokustannuksia, asiakasprofiileja ja palvelupolkuja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksessa käyneiden potilaiden hoitopolkua. Tutkimusaineisto (n = 565) tallennettiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla ja analysointi suoritettiin SPSS -tilastointiohjelmalla. Tulosten perusteella luotiin kolme asiakasprofiilia. Lisäksi muodostettiin profiili OYS:ssa jatkohoitoa saaneille (n = 61). Tyypillinen miespotilas oli 67-vuotias ja naispotilas 70-vuotias. Tyypillisellä potilaalla oli dyslipidemiaa sekä verenpainetautia, mutta hän ei sairastanut diabetesta eikä tupakoinut, eikä hänellä ollut sukurasitusta sepelvaltimotaudin suhteen. Tyypillisesti hoidontarve syntyi rintakivun ja/tai hengenahdistuksen kokemuksesta rasituksessa (ja/tai levossa). Hoitoon hakeuduttiin oireesta riippuen terveyskeskukseen, sairaalan poliklinikalle tai lääkäriasemalle. Kovinta kipua kokeneet hakeutuivat päivystykseen. Potilaalle tehtiin tutkimuksia ja hänet haastateltiin. Potilaalle tehtiin tarvittaessa sepelvaltimoiden varjoainetutkimus ja/tai lähetettiin jatkohoitoon OYS:an. Tuloksiamme voidaan hyödyntää sepelvaltimotaudin kuvantamisen kehittämistyössä. Tämä tutkimus on osa Sydämen asialla -hanketta, jonka kautta tuotetut erityyppiset opinnäytetyöt antavat kattavan ja monipuolisen kuvan sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon pääsystä ja siihen liittyvistä tekijöistä Pohjois-Suomessa. Coronary artery disease is one of Finland's most prominent people diseases. It is also a part of cardiovascular diseases, which is the main cause of burden in healthcare. The success or failure of cardiovascular disease prevention and treatment has major economic consequences. The need for treatment of coronary artery disease will continue to increase as the older age cohorts grow older and pressures on cost control and process development will increase in the coming years. Coronary artery disease is the most common cause of death in Finland. Our thesis is a quantitative retrospective register study, which analyzed the profiles and service paths of customers who visited the Kainuu Central Hospital (KAKS) and had their coronary arteries examined in 2016. Our data consisted of data from the cardio register and LifeCare patient information system, which was used in coronary angiography studies and invasively managed clients, and the municipal billing information obtained from the Effica Raportointi program. The purpose of our research was to find out about treatment costs, customer profiles and service paths. The aim of this study is to develop a pathway for patients who have undergone coronary angiography. The study material (n = 565) was stored in the Excel spreadsheet program and the analysis was performed using the SPSS statistical software. Based on the results, three customer profiles were created. In addition, a profile was generated for patients treated in OYS (n = 61). A typical male patient was 67 years old and a female patient 70 years old. A typical patient had dyslipidaemia and hypertension, but he did not have diabetes and did not smoke and did not have a family stress in the case of coronary heart disease. Typically, the need for treatment was due to the experience of chest pain and / or dyspnoea at stress (and / or when resting). Depending on the symptoms, treatment was sought from a health center, a hospital clinic or a private clinic. Those who experienced the hardest pain came to emergency department. Patients were examined and interviewed. The patient was subjected, if necessary, to a coronary artery angiography and / or sent to OYS for further treatment. Our results can be utilized in the development of imaging of coronary heart disease. This research is part of the "Sydämen asialla" project, through which the various types of theses produced provide a comprehensive and versatile picture of the access to treatment of coronary artery patients in Northern Finland.
|
|---|