| Summary: | Sepelvaltimotauti on maailmanlaajuisesti esiintyvä kansantauti, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysiseen ja psyykkisen toimintakykyyn. Sepelvaltimotaudin diagnostiikka ja hoito kuormittavat sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Tärkeää onkin taudin etenemisen ehkäisy ja suuren riskin potilaiden varhainen löytäminen. Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen retrospektiivinen rekisteritutkimus, jossa selvitimme Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden asiakkaiden profiileja ja palvelupolkuja. Aineistomme koostui Kardiorekisteriin ja ESKO-potilastietojärjestelmään kirjatuista koronaariangiografiatutkimuksessa käyneiden ja invasiivisesti hoidettujen asiakkaiden tiedoista. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää Kardiorekisterin ja sairauskertomuksien tietojen perusteella profiileja ja palvelupolkuja sellaisille asiakkaille, jotka olivat käyneet vuoden 2016 aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ja joilla oli todettu olevan sepelvaltimotautia. Tutkimuksemme tavoitteena on, että opinnäytetyössämme selvittämiämme asiakasprofiileja ja palvelupolkuja voidaan hyödyntää Sydämen asialla -hankkeessa hoitoprosessien ja asiakasohjauksen kehittämiseen. Tutkimusaineisto (n = 607) tallennettiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla ja analysointi suoritettiin SPSS -tilastointiohjelmalla. Tulosten perusteella luotiin kaksi selkeää, sukupuolen mukaan painottunutta profiilia. Tyypillisen miespuolisen asiakkaan ikä oli 68 vuotta ja naisasiakkaan 72 vuotta. Tyypillinen miespuolinen asiakas työskenteli tai oli työskennellyt rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijänä ja naispuolinen asiakas palvelu- tai myyntityöntekijänä. Kummankin sukupuolen tyypillisellä edustajalla oli dyslipidemiaa, verenpainetautia sekä sukurasitusta sepelvaltimotaudin suhteen, mutta kumpikaan ei sairastanut diabetesta eikä tupakoinut. Tyypillisesti hoidontarve syntyi rintakivun ja/tai hengenahdistuksen kokemuksesta rasituksessa (ja/tai levossa). Hoitoon hakeuduttiin terveyskeskukseen, sairaalan poliklinikalle tai lääkäriasemalle. Osa kovaa kipua kokeneista soitti itse hätäkeskukseen. Hoitava lääkäri teki asiakkaalle kliinisen tutkimuksen, haastattelun ja teetätti elektrokardiografiatutkimuksen eli sydänfilmin (EKG). Mikäli lääkitystä ja elämäntapojen tarkastamista ei pidetty riittävinä, tehtiin lähete koronaariangiografiaan. Kardiologi päätti, tehdäänkö asiakkaalle koronaariangiografia vai tulisiko kysymykseen muu tutkimus tai hoito. Arvioituaan potilaan tarvitsevan koronaariangiografiaa, kardiologi määritteli kiireellisyyden asteikolla 1-3. Tutkimuksemme tuloksia olemme verranneet kansainvälisiin tutkimustuloksiin, joilla on luonnehdittu sepelvaltimotautipotilaita ja heidän hoitopolkujaan. Tuloksiamme voidaan hyödyntää sepelvaltimotaudin kuvantamisen kehittämistyössä. Tämä tutkimus on osa Sydämen asialla -hanketta, jonka kautta tuotetut erityyppiset opinnäytetyöt antavat kattavan ja monipuolisen kuvan sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon pääsystä ja siihen liittyvistä tekijöistä Pohjois-Suomessa. Coronary heart disease is a worldwide prevalence that affects the overall physical and mental capacity of man. Diagnosis and treatment of coronary artery disease are burdened by both basic health care and special medical care. In this light the prevention of disease progression and the early detection of elevated risk patients are most important. Our thesis is a quantitative retrospective inventory study in which we examined the profiles and service paths of customers who visited the Oulu University Hospital (OYS) in the contrast agent examination of coronary arteries. Our data consisted of documents from the cardiovascular regis-ter and from the ESKO patient information system concerning clients who had been examined with coronary angiography and invasively treated. The aim of our study was to find profiles and service paths on the basis of cardio register and disease reports for the clients who had visited the Oulu University Hospital for a coronary angiography examination and who had been diagnosed with coronary heart disease during the year 2016. The aim of our research is to make use of the customer profiles and service paths we have identified in our thesis work on the ‘Sydämen asialla’ -project to develop care processes and customer guidance. The study material (n = 607) was stored in the Excel spreadsheet program and the analysis was performed using the SPSS statistical program. Based on the results two clear, gender-oriented profiles were created. The typical male customer age was 68 years and the female customer 72 years. A typical male client worked or had worked as a construction, repair or manufacturing worker and a female customer as a service or sales employee. Each family side was a typical representative of dyslipidemia, hypertension and coronary heart disease burden in terms of family, but neither of them suffered from diabetes and smoking. Typically, the need for treatment was due to the experience of chest pain and/or dyspnea at stress (and/or rest). The first contact with health care took place either in a health center, a hospital polyclinic or a medical center. Some people in desperate agony made the call to the Emergency Center themselves. The medical practitioner made a clinical examination and interview for the client and requested clinical electrocardiography (ECG). If the medication and lifestyle reviews were not considered sufficient, a referral to coronary angiography was made. The cardiologist decided whether a coronary angiography would be made to the client, or whether other examination or treatment would be a question. After assessing the customer's need for coronary angiography, the cardiologist determined the urgency on a scale of 1-3. We have compared the results of our research with international research findings that have characterized coronary heart disease patients and their treatment pathways. Our results can be utilized in the development of coronary heart disease understanding. This research is part of the ‘Sydämen asialla’-project, through which the several types of theses produced provide an inclusive and diverse overall view of the access to and treatment of coronary artery patients in Northern Finland.
|
|---|