| Summary: | Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, syntyykö poliisijohtoisilla ensihoitotehtävillä Pohjois-Karjalassa viivettä potilaan tavoittamisessa ja vaarantaako syntynyt viive potilaan terveyden ja tätä kautta aiheuttaa haittaa potilasturvallisuudelle. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa, joka myös toimitti työssä käytettävän aineiston. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella käytössä olevasta SARA-ohjelmasta saatiin lista kaikista poliisijohtoisista 031 (ampuminen), 032 (puukotus), 033 (hakkaaminen/potkiminen) ja 034 (tekotapa epäselvä) ensihoitotehtävistä vuosilta 2015–2016. Tästä listasta ilmenivät päivämäärä, yksikkötunnus, tehtäväluokka, kiireellisyys, lähtöviive, saapumisviive sekä viive potilaan kohtaamiseen. Listan perusteella haettiin SAKU-ohjelmasta tarkemmat tiedot kirjatuista elintoiminnoista tehtävä kerrallaan yksikkötunnuksen, päivämäärän ja tehtäväluokan perusteella. Elintoimintoja kuvaavat arvot tehtävistä pisteytettiin Sacco Triage Method -primaariluokittelua käyttämällä, jotta kaikkien potilaiden elintoiminnot saatiin yhdeksi vertailukelpoiseksi lukuarvoksi. Poliisijohtoisia ensihoitotehtäviä tietojärjestelmässä vuosina 2015–2016 oli yhteensä 962, joista 293 soveltui kirjattavaksi käytettyyn aineistoon. Valtaosassa aineiston 293 tehtävästä viive kohteeseen saapumisen ja potilaan kohtaamisen välillä oli minuutin tai vähemmän. Vain muutamassa tehtävässä viive oli 10 minuuttia tai enemmän. Suurin osa tehtävistä oli 033 hakkaamisia/potkimisia. Sacco-pisteytyksen osalta potilaista 243 sai täydet Sacco-pisteet ja neljä todettiin heti kohdatessa elottomiksi. Eri astein vähennettyjä pisteitä elossa tavatuista potilaista sai 46. Kohteessa- ja potilas kohdattu-viiveen erotuksen ja Sacco-yhteispisteiden välillä ei aineistossamme vaikuttanut olevan yhteyttä. Kohteeseen saapumisen ja potilaan kohtaamisen välinen viive on tässä aineistossa tyypillisesti hyvin lyhyt. Täten voidaan katsoa, että näillä tehtävillä ylimääräistä viivettä potilaan kohtaamiseen ei juurikaan synny. Metodillamme emme myöskään kyenneet osoittamaan yhteyttä mainitun viiveen ja potilaan tilan heikentymisen välille. Jatkotutkimusehdotuksena aihetta voisi tutkia esimerkiksi vain A- ja B-kiireellisten tehtävien kautta tai tarkastellen potilaiden tilaa laajemmilla parametreilla. Myös suurempi otanta mahdollistaisi aiheen perusteellisemman tarkastelun. The purpose of this study was to examine if there is a delay to reach patients on police-lead EMS tasks in Northern Karelia, and also if the delay affects the patient’s health and harm patient safety. The study was conducted in cooperation with the North Karelian rescue department, who provided us with the data. We collected a list of police-led EMS tasks from the years 2015 and 2016. The list included 031/shooting, 032/stabbing, 033/beating or kicking and 034/means unknown coded EMS tasks. A triage tool called Sacco Triage Method was then used to convert the patients measured vital signs to points. We found a total of 962 police-led EMS tasks between years 2015 and 2016, out of which 293 were eligible to be used as our data. In 97,7 % of the tasks the delay between arriving to the scene and reaching the patient was under ten minutes. A total of 82,9 % of the patients had the maximum Sacco-points when reached by the EMS. Cross tabulation between the delay to reach the patient and the patient’s Sacco-points show that there is no correlation between these two factors. The findings indicate that in a typical police-led EMS task there is no significant delay in reaching the patient, there is no correlation between the delay and the medical status of the patient and there is no statistical significance in the results.
|
|---|