| Summary: | Polisorganisationerna i Finland och Sverige har under flera år samarbetat vid den gemensamma gränsen i Tornedalen. Samarbetet har hittills varit informellt till sin natur och den har genomförts vid behov, t.ex. vid specifika brott som berört båda länderna. Planer på att utveckla och fördjupa samarbetet har funnits under en lång tid, och ett kon-kret steg i denna riktning togs i och med att det s.k. ISEC-projektet startade 2014. I det EU–finansierade projektet utbildades poliser från båda länderna i sampatrullering, vilket innebär en gemensam polispatrull, med en medlem från vartdera landet sköter polis-uppgifter i gränstrakten i både Finland och Sverige. Länderna har uttryckt en vilja att i framtiden ha reguljära polisiära sampatruller i gränstrakten, och för att detta ska kunna vara möjligt har det gjorts ändringar i de lagar som reglerar polisiärt samarbete. Lagändringarna baserar sig på lagpropositioner som givits av ländernas regeringar. Det huvudsakliga målet med den här undersökningen är att studera om ländernas propositioner har klart definierade orsaker och målsättningar till det utökade polisiära samar-betet. Det underliggande syftet är att hitta skillnader och likheter i ländernas propositioner gällande målsättningarna med sampatrulleringen i Tornedalen. Tidigare forskning i strategi ger en klar bild av vad som förutsätts av ett företag eller en organisation för att dessa ska lyckas i formuleringen av strategi, samt vad som menas med en dåligt uppbyggd strategi. Psykologi på gruppnivå i sin tur berättar vilka utmaningar som finns i nybildade grupper och vilka risker som finns i dem ifall ledarskapet och det strategiska arbetet misslyckats. Resultatet från undersökningen är att länderna till viss del har definierat vilka målsättningar de har med internationellt polisiärt samarbete. Gränsöverskridande brottslighet och terrorism kan enligt dem bekämpas med hjälp av denna samarbetsform. Båda länderna anser att sampatrullering är ett sätt att upprätthålla allmän ordning och säkerhet. Sverige anser att sampatrulleringen kan ha en besparande ekonomisk effekt, medan Finland anser att sampatrulleringen kommer att leda till ökade polisiära kostnader. Suomen ja Ruotsin poliisiorganisaatioilla on pitkä historia yhteistyöstä yhteisellä valtakunnan rajalla Tornionlaaksossa. Yhteistyö on tähän asti ollut luonteeltaan epävirallista, ja sitä on tehty tarvittaessa, esim. rikoksissa, joilla on kytköksiä molempiin maihin. Yhteistyön kehittämisestä ja syventämisestä on ollut suunnitelmia jo pitkän aikaa ja ensimmäiset konkreettiset askeleet tähän suuntaan otettiin niin sanotun ISEC-projektin käynnistyessä vuonna 2014. EU-rahoitetussa projektissa koulutettiin poliiseja molemmista maista niin kutsuttuun yhteispartiointiin. Koulutuksen myötä poliiseilla on valmius toimia työpareina molemmin puolin rajaa Tornionlaaksossa. Molemmat maat ovat ilmaisseet halukkuutensa pysyvään yhteispartiointiin tulevaisuudessa, ja mahdollistaak-seen tämän on tehty lakimuutoksia kansainvälistä avun antamista ja vastaanottamista säätelevään lainsäädäntöön. Lakimuutokset perustuvat molemmissa maissa hallitusten esityksiin. Työn päätarkoituksena on selvittää onko hallitusten esityksissä selvästi määritellyt syyt ja tavoitteet kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen. Lisäksi on myös ollut tarkoitus selvittää onko maiden tavoitteissa ja syissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia. Aikaisempi tutkimus antaa hyvän kuvan vaatimuksista, jotka täytyy täyttyä strategisesta näkökulmasta, jotta yritys tai organisaatio menestyy tehtävässään, sekä mitä huono strategia tarkoittaa. Ryhmätason psykologia taas kertoo vastamuodostettujen ryhmien haasteista ja vaikeuksista, ja mihin huono johtajuus ja strategia voi johtaa. Tutkimuksen tulos osoittaa, että mailla on osittain määritellyt syyt ja tavoitteet kansainvälisen poliisiyhteistyön lisäämiseen. Rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia voidaan maiden mukaan ehkäistä yhteistyön avulla. Molemmat maat ovat yksimielisiä siitä, että yhteispartiointi on tapa ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Ruotsin mukaan yhteispartioinnilla voi olla kustannuksia vähentävä vaikutus, kun Suomi taas on sitä mieltä, että yhteispartiointi tulee lisäämään poliisin kustannuksia.
|
|---|