| Summary: | Suomalaisen lähiruoan puolesta, ja sen saamiseksi julkisiin ruokapalveluihin, on tehty pitkä poliittinen työ viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimintaa ohjaa vuonna 2013 hyväksytty lähiruokaohjelma. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisilla kehittämistoimenpiteillä lähiruoan osuutta alueen julkisissa ruokapalveluissa on pyritty edistämään ohjelmakaudella 2007 - 2013 ja millaiset haasteet nousevat esiin lähiruoan saamisessa alueen julkiseen ruokapalveluun. Tutkimuksessa oli mukana 32 hanketta ympäri Suomen. Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa hankkeiden loppuraportteja tarkasteltiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskysymysten näkökulmasta loppuraporteista on nostettu esiin olennainen aineisto. Tämä esitellään opinnäytetyössä maakuntakohtaisesti hankkeittain. Opinnäytetyössä tulokset esitetään alueittain: Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen alue. Itä-Suomessa lähiruoasta valmistettiin puolivalmisteita julkiselle keittiölle oppilaitosyhteistyössä. Tuotanto siirtyi myöhemmin yritykselle. Länsi-Suomessa kuntien pienhankinnat saatiin avoimemmiksi. Muutos mahdollisti yrittäjille tasapuolisen osallistumisen kilpailutuksiin. Pohjois-Suomessa lähiruoasta tuli osa julkisia elintarvikehankintoja. Lähiruoan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa tukee kuntastrategiat. Etelä-Suomessa yrittäjät onnistuivat tarjoamaan lähiruokaa suurelle hankintayksikölle, mutta julkisen sektorin päätös kariutti saavutetun yhteistyön. Opinnäytetyön tuloksista on havaittavissa, että kuntapäättäjien tuki on merkittävin tekijä lähiruoan saamisessa julkiseen ruokapalveluun. Kehittämistoiminnassa tulisi vahvistaa yhteistyötä kuntapäättäjien kanssa. Lisäksi tulisi selvittää alueen tuottajien mahdollisuutta tarjota lähiruokaa, mikäli ostoyksiköt kilpailuttaisivat hankintansa joiltain osin itse. Myös lainsäädännön mahdolliset pullonkaulat on selvitettävä. Opinnäytetyön tarkoituksena on palvella hanketoimijoita tulevia kehittämishankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. During the last ten years, a great deal of political work has been done for the local food in Finland and for making it part of the public food services. These operations are guided by the Local Food Program launched in 2013. The aim of this thesis was to find out what kind of developmental efforts have been taken to promote local food in the area’s public food services from 2007 to 2013. In addition, this thesis project examined the rising challenges of getting local food into public services. This study included 32 projects around Finland. The thesis is a qualitative study, where the final reports for the projects examined by content analysis. From the point-of-view of research questions, the relevant data has been highlighted in the final reports. The results in the thesis are represented by the four Finnish areas: Southern, Eastern, Western and Northern Finland. In Eastern Finland, semi-prepared meals were prepared from local food to public kitchens in co-operation with educational institutions. Production was later transferred to the factory. In Western Finland, small purchases by municipalities were made more transparent. The change made it possible for entrepreneurs to be fairly involved in the bidding process. In Northern Finland, local food became part of public food procurement. Municipal strategies support the use of local food in public catering services. In Southern Finland, entrepreneurs succeeded in offering local food to a large purchasing unit, but the decision by the public sector overcame the achieved cooperation. The results of the thesis show that the support of local government decision-makers is the most important factor in getting local food into the public catering service. In addition to co-operation with municipal decision-makers, development activities should clarify the possibility for local producers to sell local food themselves to individual purchasing units. For example, by allowing them to bid on certain sections of their own purchases. The purpose of the results from this thesis work are to serve as a resource for project developers when planning and implementing future development projects. Liitteenä tutkimuksessa mukana olleet hankkeet maakunnittain, 33 sivua.
|
|---|