Vieraskielisen vastaajan oikeusturvan toteutuminen rikosasian kirjallisessa menettelyssä

Kirjallinen menettely on rikosprosessi, jossa ei järjestetä lainkaan suullista pääkäsittelyä. Menettelyn tarkoituksena on alusta asti ollut nopeuttaa tuomioistuinkäsittelyä sekä säästää kustannuksissa. Menettelyssä asia ratkaistaan säädettyjen edellytysten täyttyessä pelkän kirjallisen aineiston per...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Simola, Sanna
Other Authors: Tampereen ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Tampereen ammattikorkeakoulu 2017
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/131299
Description
Summary:Kirjallinen menettely on rikosprosessi, jossa ei järjestetä lainkaan suullista pääkäsittelyä. Menettelyn tarkoituksena on alusta asti ollut nopeuttaa tuomioistuinkäsittelyä sekä säästää kustannuksissa. Menettelyssä asia ratkaistaan säädettyjen edellytysten täyttyessä pelkän kirjallisen aineiston perusteella. Tämän vuoksi kirjallinen menettely on poikkeus perus- ja ihmisoikeuksien mukaiseen pääsääntöön suullisesta ja julkisesta oikeudenkäynnistä. Kirjallisella menettelyllä on siis ominaispiirteitä, jotka jossain määrin rajoittavat vastaajan oikeusturvaa. Oikeusturva on kuitenkin laajuutensa vuoksi tässä työssä rajattu perustuslain 21 §:n mukaisiin säännöksiin. Oikeusturvan tekijöitä käsiteltiinkin työssä erityisesti kirjallisen menettelyn kannalta, mutta toki samalla myös yleisemmin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten vieraskielisen vastaajan oikeusturva toteutuu rikosasian kirjallisessa menettelyssä. Työssä tehtiin selkoa siitä, millainen kirjallinen menettely on prosessina ja millaisia edellytyksiä sen käyttämiseen on. Lisäksi työssä selvitettiin oikeusturvan keinoja, joiden avulla vastaaja pääsee tuomioistuimessa oikeuksiinsa. Opinnäytetyössä keskityttiin ainoastaan vieraskieliseen asiakkaaseen, joten suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat on rajattu työn ulkopuolelle. Opinnäytetyön tavoitteena oli varmistua siitä, että vieraskielisen vastaajan oikeusturva toteutuu laissa määrätyllä tavalla. Tämän selvittäminen oli ensiarvoisen tärkeää työn toimeksiantajan kannalta. Tavoitteena oli lisäksi luoda kattava kokonaiskuva niin käräjäoikeuden virkailijoille, erityisesti käräjäsihteereille, kuin aiheesta muuten kiinnostuneille lukijoillekin. Opinnäytetyö oli pääosaltaan lainopillinen tutkimus. Lisäksi työtä varten toteutettiin asiantuntijahaastatteluita Pirkanmaan käräjäoikeuteen tahoille, jotka työskentelevät kirjallisten rikosasioiden parissa. Käytännönläheisyyttä työhön toi kirjoittajan oma työkokemus käräjäsihteerinä kirjallisen menettelyn tehtävissä. Työn toimeksiantosopimus on tehty Pirkanmaan käräjäoikeuden kanssa. Written procedure is a criminal procedure where the oral main hearing is not organized. The main purpose of this procedure is to speed up the court proceedings and to lower the costs. When prescribed prerequisites are fulfilled, the case can be ruled solely based on documents. The right to public and oral trial is regulated by the civil and human rights. However, written procedure is an exception to this right because of the characteristics of the written procedure, which constricts the defendant’s legal protection. In this thesis, legal protection is discussed according to the 21st article of The Constitution of Finland. This thesis mostly deals with legal protection from the perspective of the written procedure. The purpose of this thesis was to find out how a foreign defendant’s legal protection is fulfilled in the written proceedings of a criminal case. This thesis explained the written procedure as a process, and the prerequisites that there are to use it. The means to reach the defendant's legal security were also investigated. Only the defendants speaking a foreign language were handled, so Finnish, Swedish or Sami speaking people were not included here. The target of this thesis was to confirm that the foreign defendant's legal protection is achieved as per the law. An objective was also to give a full overview to the district court officers, especially district court secretaries, and other readers interested in this subject. The research method in this thesis was mainly juridical. Some specialists were interviewed for the background study. This thesis obtained practicality through the author’s work experience as a district court secretary. The thesis was commissioned by the district court of Pirkanmaa.