Henkilökunnan osaamisen varmistaminen : Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kliinisen hematologian työpisteen työntekijöiden osaamisen kuvaus

Koulutus ja työelämä ovat yhä lähempänä toisiaan. Työelämässä oppiminen ja koulutus muodostavat kokonaisuuden, jolloin oppimaan oppimisesta on tulossa yhä tärkeämpi työelämätaito. Omasta osaamisesta ja sitä kautta kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista huolehtiminen luo turvallisuutta muuttuvassa työ...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Roininen, Taru, Pärnänen, Hanna
Other Authors: Savonia-ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Savonia-ammattikorkeakoulu 2017
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/131293
Description
Summary:Koulutus ja työelämä ovat yhä lähempänä toisiaan. Työelämässä oppiminen ja koulutus muodostavat kokonaisuuden, jolloin oppimaan oppimisesta on tulossa yhä tärkeämpi työelämätaito. Omasta osaamisesta ja sitä kautta kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista huolehtiminen luo turvallisuutta muuttuvassa työelämässä ja kuuluu myös osana työntekijän omaa ammattitaitoa. Kliinisen hematologian käytäntönä on, että uuden laboratoriohoitajan aloittaessa työskentelyn työpisteessä hän käy läpi 4-6 viikkoa kestävän vastuuhoitajien pitämän perehdytyksen. Erityisen tärkeää on, että jokaisen työntekijän työskentely työpisteessä on yhdenmukaista. Perehdytyksen aikana täytetään perehdytyslomaketta, joka on tällä hetkellä ainoa dokumentti osaamisen varmistamisesta. Eksotessa hoidetaan monia hematologisia sairauksia ja työskentely kliinisen hematologian laboratoriossa vaatii erityisosaamista. Erityisesti syksyllä 2016 työn määrä lisääntyi, kun akuuttisairaalassa todettiin poikkeuksellisen paljon akuuttia leukemiaa sairastavia potilaita. Osa leukemioista hoidetaan Helsingissä ja potilaat tulevat jatkohoitoon Lappeenrantaan, mutta esimerkiksi AML (akuutti myelooinen leukemia) -potilaat hoidetaan kokonaan Lappeenrannassa. Hoidon aikana solujen reaktioita lääkehoitoihin seurataan tiheästi. Lisäksi trendinä on huomattu, että tutkimuspyyntöjä täydellisen verenkuvan tekemiseen tulee enenevässä määrin, mikä on lisännyt työtä kliinisellä hematologialla merkittävästi. Osaamisen varmistaminen on yhtenä pohjana henkilöstön kehittämisessä ja moniammatillisuuden lisäämisessä. Se myös auttaa tunnistamaan osaamisvajeet sekä kertoo vain harvoilla olevan osaamisen. Opinnäytetyö tehtiin tutkimustyönä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kliinisen kemian laboratorioon, jossa kartoitettiin hematologian työpisteessä Sysmex-verenkuva-analysaattorin parissa työskentelevien jo perehdytettyjen laboratoriohoitajien kliinisen hematologian osaamista. Opinnäytetyössä tehtiin vastuukemistin ja -hoitajien tekemän verkkokyselyn vastausten pohjalta osaamisen kuvaus, josta mahdolliset kehitystarpeet käyvät ilmi. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoon henkilökunnan koulutustarpeet ja tämänhetkinen osaaminen. Linkki verkkokyselyyn lähetettiin 27 laboratoriohoitajalle ja bioanalyytikolle, jotka ovat saaneet koulutuksen Sysmex-verenkuva-analysaattori-työpisteessä työskentelyyn. Kyselyyn vastasi 12 työntekijää. Kyselyn melko alhaisesta vastausprosentista huolimatta työntekijöiden osaamisen tasosta voitiin kuitenkin tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä. Rutiininomaisissa työvaiheissa hoitajilta löytyi osaamista hyvin, kun taas hoitajien omaa päättelykykyä vaativissa tehtävissä osaamisen taso selvästi laski. Vastausten perusteella voitiin myös päätellä, että lisäperehdytys ja -koulutus voisi olla tarpeen. Nämä asiat nousivat esille myös hoitajien omissa työpisteen kehitystoiveissa. Työelämässä tietoa voidaan hyödyntää työpisteen kehittämisessä ja henkilökunnan perehdytyksen ja koulutuksen suunnittelussa. Education and working life are getting closer to one another. In working life, learning and training form an entirety, so how to learn is becoming increasingly an important skill in working life. Taking care of your own competence and, consequently, holistic occupational well-being creates security in changing working life and is also a part of the employee's own professional skills. The practice of clinical hematology is that when a new laboratory technician starts work at a workplace he or she will undergo 4-6 weeks induction held by responsible managers. It is particularly important that the work of each employee at the workstation is consistent. During the induction, an induction form is filled, which is currently the only document to ensure the competence. In Eksote many haematological diseases are treated and working in a clinical hematology laboratory requires special expertise. Particularly in the fall of 2016, the amount of work increased when in acute hospitalization was found to be abnormally high in patients with acute leukemia. Some leukemias are treated in Helsinki and patients will be treated for further treatment in Lappeenranta, but for example, AML (acute myeloid leukemia) patients will be treated completely in Lappeenranta. During the treatment, cell responses to drug therapy are monitored densely. In addition, it has been noted that research requests for full blood count are increasingly being made, which has significantly increased clinical hematology work. Ensuring competence is one of the cornerstones of staff development and augmentation multi-professionalism. It also helps to identify the skills gap as well as tells about the knowledge that only a few people have. The thesis was implemented as a research work, to the clinical chemistry laboratory of the South Karelian Social-and Health District which was carried out to scrutinize the clinical hematological expertise of laboratory technicians employed in the Clinical Hematology workstation, who are already orientated in the operating of the Sysmex-bloodcount analyzer. A description of the competence based on the online questionnaire replies by the responsible chemists and managers was made in the thesis, from which potential development needs emerge. The aim of the thesis was to get the training needs of the staff and the current know-how. A link to the online questionnaire was sent to 27 laboratory technicians and biomedical laboratory scientists who have been trained in working with the Sysmex Blood Analyzer workstation. The questionnaire was answered by 12 employees. Despite the fairly low response rate of the questionnaire, some indicative conclusions could be done on the level of employees' knowledge. The level of expertise of nurses was good in routine work stages, while in tasks which require nurses’ reasoning the level of expertise was clearly reduced. Based on the responses, it could also be concluded that further training could be necessary. These issues were also raised in nurses' own workplace development proposal. This information can be utilized in the development of a workplace and in the planning of personnel orientation and training.