| Summary: | Automaattilypsytilalla ruokinnan tasapainoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä ruokinnan tasapainon puutteet vaikuttavat lypsyllä käynteihin sekä maitomääriin ja maidon pitoisuuksiin. Liian energiapitoinen ruokinta passivoi lehmiä ja toisaalta liian vähän energiaa sisältävä ruokinta lisää turhia lypsyrobotilla käyntejä. Maittava houkutusrehu motivoi lehmiä lypsyrobotille ja täydentää samalla ruokintaa. Ruokinnan onnistumista voidaan seurata havainnoimalla eläinten sonnan koostumusta, märehtimisaktiivisuutta, rehujätteen määrää, seosrehun lajittumista, kuntoluokkaa ja pötsin täyteisyyttä. Näiden havaintojen lisäksi lypsyrobotit tallentavat päivittäin valtavan määrän tietoa eläimistä ja navetan tapahtumista. Näiden tietojen tarkoituksena on helpottaa ongelmien ratkaisua ja auttaa tilan kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä tunnuslukuja ja havaintoja Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla sijaitsevat automaattilypsytilalliset käyttävät ruokinnan seurantaan, sekä selvittää houkutusrehujen käyttöön liittyviä asioita. Työn toimeksiantaja on Hankkija Oy. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastatteluiden ja Webropol-ohjelmalla toteutetun kyselyn avulla. Haastattelut tehtiin viidelle kehittyvälle automaattilypsytilalle Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella, ja niiden tarkoituksena oli toimia pohjana laajemmalle, koko Pohjois-Suomen automaattilypsytilat tavoittavalle kyselylle. Haastattelut toteutettiin vuoden 2017 tammi-helmikuun vaihteessa. Haastatteluissa selvitettiin tilojen ruokintaratkaisuja, houkutusrehujen käyttöä sekä sitä, minkä tunnuslukujen ja havaintojen avulla yrittäjät seuraavat ruokinnan onnistumista. Haastateltavien mukaan tärkeimpiä ruokinnan tunnuslukuja ovat maitomäärät ja lehmäliikenteen toimivuus. Myös sonnan koostumuksen tarkkailua pidettiin tärkeänä. Haastattelujen pohjalta tehty Webropol-kysely lähetettiin maaliskuun puolivälissä 278 automaattilypsytilalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 80 yrittäjää, jolloin vastausprosentiksi muodostui 28,7 prosenttia. Kyselyn vastausten perusteella tärkeimpiä ruokinnan tunnuslukuja ovat maitomäärät, lypsyllä käyntien määrä sekä maidon rasva-valkuaissuhde. Eniten ruokinnan onnistumisesta kertovia havaintoja oli vastaajien mukaan sonnan koostumus, eläinten aktiivisuus tai vireys ja tiinehtyvyys. Lähes kaikkia kyselyssä esitettyjä havaintoja pidettiin kuitenkin erittäin paljon tai paljon ruokinnan onnistumisesta kertovina, mistä voi päätellä, että lypsyrobotin antama tietomäärä ei ole syrjäyttänyt silmämääräisen havainnoinnin asemaa. Tunnuslukujen suhteen vastauksissa ilmeni jonkin verran ristiriitaisuuksia, mikä saattaa kertoa siitä, että kaikkien tunnuslukujen yhteyttä ruokinnan onnistumiseen ei ehkä tunneta. Houkutusrehuina käytettiin useimmiten teollista rehua ja sen valintaan vaikutti eniten maittavuus. Tämän lisäksi houkutusrehun valintaan vaikutti ravintoainesisältö ja hinta. On the farms with automatic milking system (AMS) special attention must be paid to the balance of the feeding, because the lacks of the balance of the feeding affect the visits in AMS and to milk amounts and contents of milk. The feeding with rich energy passivates cows. On the other hand, the feeding with poor energy contents increases unnecessary visits in AMS. Tasty feeding in AMS motivates cows to visit in AMS and at the same time supplements the whole feeding. The success in feeding can be determined by observing for example: consistency of manure, rumination activity or amount of wasted feed. In addition to these observations, AMS collects daily a huge amount of information about the cows and the events in a cow house. The purpose of this information is to help in problem solving and development of the farm. The purpose of this thesis is to find out how farmers use key performance indicators (KPI) from the AMS and observations in cow house in monitoring of feeding and to problem solving concern-ing feed in AMS. The subscriber of this thesis is Hankkija corporation. The material of thesis is collected by interviewing the farmers and by inquiry which was carried out with the Webropol survey. The interviews were carried out in five farms with AMS in Northern Finland. The results of the interviews were used to create the basis of the more extensive inquiry, which covered all AMS farms in Northern Finland. The interviews were carried out in January and February in 2017. The main topics in interviews were: feeding solutions, feeding in AMS and the monitoring of feeding with KPIs and observations. In the middle of March 2017, the Webropol inquiry was sent by email to 278 AMS farmers. Inquiry produced 80 answers, so the response rate was 28,7%. According to the results of the inquiry, the most important KPIs were: milk production level, number of milking events/cow in any 24h period and protein to fat ratio of the milk. The most important observations concerning feeding were consistency of manure, activity level of cows and pregnancy rate. However, almost every observation mentioned in inquiry were considered as quite important regarding to the success in feeding. Based on the answers one can conclude that the daily observations in the cow house are still in very important role even though the AMS can give much information. There were a few conflicting answers, which may mean that all the relations between the KPIs and feeding are not well-known. The most general AMS feed was industrial made feed and the taste of the feed was the most important factor when choosing the AMS feed. Also, the price and the nutrition content affect to the choice of the AMS feed.
|
|---|