| Summary: | Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kuntouttavan työtoiminnan vaikutusta asiakkaan työ- ja toimintakykyyn sekä elämänhallintaan. Lisäksi tarkoituksena on tuoda tietoa mahdollisista kehittämiskohteista Etelä-Karjalan työ- ja asukastupa ry:n kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Tutkimukseen osallistui kuusi kuntouttavan työtoiminnan asiakasta, jotka olivat ohjautuneet kuntouttavaan työtoimintaan Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen työelämään suuntaavista palveluista. Työtehtävät olivat erilaisia: atk-tehtäviä, maalaustöitä, ompelua, kierrätystä ja kahvionhoitoa. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja kesto kolmesta kuuteen kuukautta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee työttömyyttä, työttömyyttä hyvinvoinnin riskitekijänä, työvoimapolitiikkaa sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi määritellään kuntoutuksen käsitettä sekä avataan kuntoutuksen nelikenttää. Tutkimus on sekä kvalitatiivinen eli laadullinen että kvantitatiivinen eli määrällinen. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytettiin Kykyviisari- ja VAT-järjestelmien antamaa tietoa asiakkaan arvioinneista, ja kvalitatiivisessa osuudessa asiakkaita haastateltiin kvantatitiivisesta tutkimuksesta johdetuilla kysymyksillä. Vertailuna oli mahdollista käyttää Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ELY-alueen ESR-hankkeiden toimintalinja viiden, ”Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta” Kykyviisarituloksia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta elämänhallinnan lisääntyneen työtoimintajakson aikana. Osallisuuden tunne vahvistui ja päivärytmi normalisoitui. Vaikutus työ- ja toimintakykyyn koettiin suurena, ja yksinäisyyden väheneminen sosiaalisten verkostojen laajenemisten myötä oli huomattavaa. Myös taloudellisessa tilanteessa tapahtui selviä parannuksia. Vaikka kuntouttava työtoiminta tähtäsi avoimille työmarkkinoille, ei kaikilla kuntoutujilla ollut realistisia mahdollisuuksia tai halua työllistymiseen. Alhaisen koulutuksen lisäksi oma motivaatio oli suuri vaikuttava tekijä. Lisäksi mahdollinen ulosotto koettiin syynä miksi ei haluta työllistyä. The purpose of this thesis is to examine the effects of rehabilitative work activity on customers' ability to work and function, as well as on their life management skills. Furthermore, the goal is to provide information on possible targets of improvement in the work activities organized by the South-Karelian South-Karelia employment and resident house association. Six rehabilitative work activity customers participated in the study. They had been directed into rehabilitative work activity of the South-Karelian labour service centre's working life services. The job descriptions were varied: IT tasks, painting, sowing, recycling and managing a café. Participation in the study was voluntary and the study lasted 3–6 months. The theoretical framework of the thesis focuses on unemployment, unemployment as a risk factor for well-being, labour policy and rehabilitative work activity. In addition, it defines concepts associated with rehabilitation and explains the fourfold table of rehabilitation. The study is both qualitative and quantitative. The quantitative part of the study used data provided by the systems Kykyviisari and VAT regarding customer evaluations, and the qualitative part consisted of interviewing the customers using a question derived from the qualitative part. As a point of comparison, the study utilizes of Häme Centre for Economic Development, Transport and the Environment's working ability measuring system Kykyviisari's results regarding its policy no. 5,” social inclusion and prevention of poverty”. Based on the study's findings, the customers' life management skills improved during the work activity period. Their feeling of inclusion was strengthened and their daily routines became more regular. The customers considered the effects of the period to be significant and the reduction of loneliness due to expanding social networks was also noticeable. Their financial situations also improved. Even though the rehabilitative work activity targeted the open labour market, not all customers had realistic chances or the willingness to become employed. Besides low levels of education, motivation is a significant factor in this. Additionally, the possibility of distrain was seen as a reason not to seek employment.
|
|---|