| Summary: | Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Osuuskauppa Arina. Arinan HR-osastolla on kehitteillä arinalaisille vielä lanseeraamaton hyve, itsensä arvostaminen. Arinassa hyveet kuvaavat toimintamalleja, joiden mukaista toimintaa arvostetaan ja mihin jokaisen arinalaisen tulisi pyrkiä. Itsensä arvostamisen hyveen kantavana ajatuksena on saada henkilöstö huolehtimaan hyvinvoinnistaan paremmin, jotta henkilöstön hyvinvoinnin tukemisen pääpaino saataisiin muutettua entistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Hyveen tavoitteena on tuottaa hyvinvoivan henkilöstön avulla myös yhä parempaa omistajahyötyä pohjoissuomalaisille. Itsensä arvostamisen hyve koostuu neljästä osa-alueesta, joita ovat tasapainoinen minä, olosuhteet/ympäristö, tavoitteellinen ja innostava työyhteisö sekä johtaminen. Tässä työssä on tehty rajaus yksilönäkökulmaan eli tasapainoisen minän kokonaisuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa henkilöstön käsityksiä suunnitellusta kokonaisuudesta ja jalkauttamisen keinoista. Tämä opinnäytetyö toimii siten myös pilottina henkilöstön osallistamisesta hyveen suunnitteluun. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kahden pääteemaan ympärille, joita ovat itsensä johtaminen ja hyvinvoinnin johtaminen. Teoriaa pohjustetaan esittelemällä ensin lukijalle projekti kokonaisuudessaan. Työssä hyödynnetään lähteitä monipuolisesti keskeisestä ammattikirjallisuudesta kansainvälisiin tutkimustuloksiin, Arinan sisäisiin lähteisiin sekä internet-lähteisiin. Empiirisessä osiossa toteutetaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina käytetään kuuden hengen ryhmässä toteutettavaa teemahaastattelua. Haastattelun teemat valikoituvat tutkimustehtävästä käsin. Haastatteluaineiston analysoinnin metodina käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että arinalaiset suhtautuivat erittäin positiivisesti tasapainoisen minän kokonaisuuteen. Henkilöstö arvosti erityisesti tämän itsensä arvostamisen osa-alueen ennaltaehkäisevää otetta, kokonaisvaltaisuutta ja henkilökohtaisuuden vaikutelmaa. Lanseerauksen osalta arinalaisten tahtotilana oli henkilöstön osallistaminen hyveen suunnitteluun. Projektille kaivattiin myös vetäjää, joka innostaisi muita kiinnostumaan oman hyvinvointinsa tilasta ja sen kehittämisestä. Itsensä arvostamisen hyve nähtiin keskeisenä avaimena arinalaisuuden toteutumiseen arjessa. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että Arinan on perusteltua aloittaa hyveen lanseeraus tasapainoisen minän kokonaisuudesta. Arinan on niin ikään kannattavaa panostaa projektissa henkilöstön osallistamiseen ja toteuttaa lanseeraus pieninä kokonaisuuksina vuosikellon mukaisesti. The case company of this thesis is Osuuskauppa Arina. The Human Resources department of Arina is in process of launching a new virtue for the employees – self-appreciation. At Arina, these virtues are seen as symbols of daily operation models that are appreciated and seen as common goals for employees to pursue. The purpose behind choosing the self-appreciation virtue is to encourage the Arina employees to concentrate more on their own well-being. The idea is to shift the focus of personnel’s well-being at work from reaction into prevention. The new virtue is also aimed to produce better ownership benefits for the people living in Northern Finland. The self-appreciaton virtue consists of four sectors: balanced me, circumstances/environment, goal-oriented and inspiring working environment and leadership. This thesis focuses on the individual perspective of self-appreciation – balanced me. The purpose of this thesis is to map the personnel’s conceptions of the planned entity and the possibilities of carrying out the plan. This thesis is also an initial pilot for planning how the personnel could contribute in formulating the virtue. The theoretical framework of this thesis is based on two key themes: self-leadership and welfare management. The framework starts with presenting the project as a whole. This thesis uses a wide range of resources and combines pivotal professional publications with international peer-reviewed articles, Arina’s internal data/resources and internet resources. The empirical segment includes a qualitative research with a main implemented research method of six-person group theme interviews. The chosen themes for these group interviews were formulated based on the key research question. The method used for analyzing these group interviews is theory-based content analysis. Based on the results of this thesis the following conclusions can be made: The personnel of Arina relate positively to the concept of balanced me. Especially the preventative, holistic and personal impression of self-appreciation resonate positively with the personnel. When it comes to launching the new virtue, the staff is hoping to be included in the planning phase. Moreover, the project was yet lacking an enthusiastic leader for the implementation phase – a person, who’d be able to encourage others to get actively involved in improving their own well-being, is clearly needed. In this thesis, the self-appreciation virtue was seen as a crucial factor in implementing what it means to be part of Arina from the staff’s perspective. Based on the results it can be concluded that there’s strong evidence supporting the fact that Arina should start the launching phase of the new virtue from the entity of balanced me. In addition, Arina should invest in encouraging the personnel to get involved in the project, and implement the launching phase in small portions throughout the year.
|
|---|