Tornionjoen lohen (Salmo salar) jokipyynnillä saadut Carlin-merkkipalautukset

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää istutetun lohen (Salmo salar) leimautumista istutuspaikkaansa. Työn aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen Carlinmerkkipalautusaineistoa, jossa oli jokipyynnillä saadut havainnot Tornionjoen vesistöalueelta peräisin olevista Carlin-merkeistä. Ainei...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Vaajala, Tatu
Other Authors: Turun ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Turun ammattikorkeakoulu 2016
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/121248
Description
Summary:Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää istutetun lohen (Salmo salar) leimautumista istutuspaikkaansa. Työn aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen Carlinmerkkipalautusaineistoa, jossa oli jokipyynnillä saadut havainnot Tornionjoen vesistöalueelta peräisin olevista Carlin-merkeistä. Aineistossa oli yhteensä 128 jokipyynnillä saatua takaisinsaantihavaintoa vuosilta 1997-2011. Osa havainnoista oli kuitenkin varustettu puutteellisin tiedoin tai peräisin ajalta ennen kalan syönnösvaellusta, joten tähän työhön käyttökelpoisten havaintojen määrä rajautui 85 kappaleeseen. Aineistossa oli kolmenlaista alkuperää olevia Carlin-merkittyjä lohia. Yksivuotiaana istutettuja jokipoikasia, kaksivuotiaina istutettuja vaelluspoikasia, sekä luonnossa kasvaneita lohia, jotka oli merkitty niiden smolttivaelluksen aikana vaelluspoikasrysällä Torniossa. Yksivuotiaana istutetut jokipoikaset olivat kuitenkin todennäköisesti smolttiutuneet pian istutuksen jälkeen ja suunnanneet merelle syönnösvaellukselle. Lohen oletetaan yleensä palaavan kutuvaelluksellaan omaan synnyinjokeensa. (Vastavirtaan 1999, 11) Työn tavoitteena oli selvittää palaavatko kaikki merkityt lohet – niin luonnonlohet kuin istutetutkin – takaisin samaan jokeen vai nousevatko jotkin yksilöt muihin jokiin kutuvaelluksellaan. Lisäksi tavoitteena oli selvittää korreloiko lohi-istukkaiden istutuspaikan etäisyys merestä takaisinsaantipaikan etäisyyteen merestä ja nousevatko lohet kutuvaelluksellaan istutuspaikastaan ylävirtaan ja jos, niin kuinka kauas. Aineistoa tarkasteltaessa kävi ilmi, että toisiin jokiin kudulle nousemaan lähteneitä kaloja löytyi vain kaksivuotiaina smoltteina istutetuista lohista. Lisäksi selvisi, että lohien istutuspaikan etäisyys merestä korreloi lohien takaisinsaantipaikan etäisyyteen merestä. Luonnollista alkuperää olevien smolttien merkintäajankohta oli niin tasaisesti ajoittunut kesäkuun alkuun vuosittain, ettei mereenvaellusajankohdan ja takaisinsaantipaikan vertailu ollut mahdollista. The purpose of this thesis was to investigate stocked salmons (Salmo salar) homing to its releasing place. The material that was used was from Natural Resources Institute Finland (LUKE) and it covered all the Carlin-tag returns, which had come from the river areas and were originally from the River Tornio area. In material there was altogether 128 tag returns from the years 1997-2011 which were caught from rivers. Part of the return notes were filled incomplete or they were originated from the time before salmon’s life in the Baltic Sea, so there were 85 useful sightings for this thesis. In material there was Carlin-tagged salmons from three different kind of origins. One year old stocked salmon parrs, two year old stocked smolts and natural smolts which were tagged on fyke net designed to catch smolts during the smolt run. One year old farmed salmon parrs had however been probably smolting soon after their releasing and headed to the Baltic Sea. Salmons are usually assumed to return spawning in the same river where they have been hatching. (Vastavirtaan 1999, 11.) The purpose of the work was to find out do all the salmons – both natural and farmed – return back to the same river or do some of them go spawning to other rivers. One aim was also to find out does stocked salmons releasing places distance from the sea correlate to the catching places distance from the sea. Additionally one aim was also to clarify do stocked salmons rise spawning upstream from their releasing place and if, how far away. Observing the material it turned out that there were salmons heading to the other rivers in only the group of two year old stocked smolts. Additionally turned out that the distance from the sea of the releasing place does correlate to the distance from the sea of a catching place. Natural origin smolts tagging time had been annually so steadily dated to the beginning of june that it was not possible to compare the period of smolt run with the catching places distance from the Baltic Sea.