| Summary: | Keuhkoahtaumatauti aiheuttaa Suomessa vuosittain noin sadan miljoonan euron kustannukset ja kustannusten arvioidaan tulevaisuudessa vain lisääntyvän väestön ikääntymisen myötä. Tärkeintä keuhkoahtaumataudin hoidossa on tupakoinnin lopettaminen, mutta lisäksi on tärkeää kehittää rinnalle sellaisia hoitomuotoja, joiden avulla voidaan ehkäistä ja vähentää pahenemisvaiheiden aiheuttamia kalliita sairaalahoidon kustannuksia. Tutkimusten mukaan liikunnallinen kuntoutus on jopa puolittanut keuhkoahtaumatautia sairastavien sairaalahoitojaksot ja – päivät. Käypä hoito – suosituksen mukaan tavoitteellinen liikunnallinen kuntoutus parantaa erityisesti keuhkoahtaumatautia sairastavan suorituskykyä, vähentää oireita ja pahenemisvaiheita sekä parantaa sairauden ennustetta. Keuhkoahtaumatautia sairastavien liikunnallinen kuntoutus ei toteudu Suomessa suositusten mukaisesti, vaikka näyttöä hyödyistä ja kustannusvaikuttavuudesta on. Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) hengityssairaiden liikunnallista ryhmäkuntoutusta on kehitetty vuodesta 2013 ja nykyään toiminta on vakiintunut osa sisätautien fysioterapiapalveluita. Ryhmäkuntoutus on suunnattu kaikille hengityssairaille, koska liikuntaharjoittelu on merkittävässä asemassa keuhkoahtaumataudin lisäksi myös muiden hengityssairauksien hoidossa. Pilottihankkeen tavoitteina oli koota soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla teoreettinen tietoperusta hengityssairaiden liikunnallisesta kuntoutuksesta sekä jalkauttaa OYS:n toimintamallin mukainen ryhmäkuntoutus Limingan terveyskeskuksen toimintaan sekä lisätä Limingan terveyskeskuksen fysioterapeuttien ammattitaitoa hengityssairaiden liikuntaharjoittelun suunnittelussa ja ohjaamisessa, omahoidon ohjauksessa sekä suorituskyvyn testaamisessa. Tavoitteena oli myös kehittää OYS:n ja Limingan terveyskeskuksen välisen hengityssairaiden liikunnallisen kuntoutuksen hoitoketjua. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli viedä hyviä käytäntöjä eteenpäin ja levittää tietoa liikunnallisen kuntoutuksen merkityksestä hengityssairauksien hoidossa myös perusterveydenhuoltoon sekä koko OYS:n erityisvastuualueelle. Hengityssairaiden liikunnallinen ryhmäkuntoutus alkoi Limingan terveyskeskuksessa keväällä 2016. Tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että OYS:n ryhmäkuntoutuksen toimintamalli on mallinnettavissa myös muihin terveydenhuollon yksiköihin. Pohjois-Suomessa pitkät välimatkat tuovat haasteita henkilöstön koulutukselle sekä hengityssairaiden ryhmäkuntoutuksen toteuttamiselle, mutta nykyteknologia antaa erilaisia vaihtoehtoja yhteydenpitoon myös etäkontaktein, joiden mahdollisuuksia tulee tulvaisuudessa pohtia toimintojen yhtenäistymiseksi. It is estimated that chronic obstructive pulmonary disease (COPD) causes 100 million costs to society in Finland and the number will probably grow in the future as the population ages. Smoking cessation is the most important intervention for COPD, but it is also important to develop treatments that help in decreasing the health care costs of COPD exacerbation phases. According to researches, exercise rehabilitation has halved the hospital care phases and days of COPD patients. According to Current care guidelines, exercise rehabilitation improves the functional capacity of COPD patients, reduces symptoms and exacerbation phases and improves the prognosis. Even though there is clear evidence on the benefits and cost efficiency of exercise rehabilitation, it is an underused intervention method in Finland. Since 2013, exercise rehabilitation of pulmonary disease patients has been developed in Oulu University Hospital (OYS) and now it is a part of intern medicine physical therapy services. Because exercise rehabilitation is an important part of the treatment of all pulmonary diseases, the group rehabilitation is aimed for all pulmonary disease patients, not only COPD patients. The goal of the pilot project was to compile a theoretical background of exercise rehabilitation of pulmonary disease patients by drawing an applied systematic review and taking the OYS operating model in use in Liminka health center. The goal also was to increase knowledge of health center physical therapists in planning and executing the exercise rehabilitation, advising patients in self-care and testing the functional capacity of pulmonary disease patients and to develop the treatment path between OYS and Liminka health center. A long-term goal also was to spread knowledge on the importance of exercise rehabilitation of pulmonary disease patients in primary health care and the OYS special responsibility area. The group exercise rehabilitation of pulmonary disease patients started in Liminka health center in spring 2016. The main conclusion is that the OYS group exercise rehabilitation operating model can be taken into use also in other health care units. When it comes to educating of personnel and carrying out group exercise rehabilitation, the geographical distances in Northern Finland are challenging. However, modern technology can offer options such as remote access contacts. In the future, these possibilities need to be taken into account to ensure equal treatment of patients and standardization of operations.
|
|---|