Tanssien tulevaisuuteen : Itäisen tanssin aluekeskuksen strategia

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Itäiselle tanssin aluekeskukselle (ITAK) toimiva ja nykyaikainen strategia, jota sekä organisaation henkilöstö että hallitus voivat käyttää operatiivisen päätöksenteon tukena ja toiminnan pitkän aikavälin kehittämisessä. ITAK on yhdistyspohjainen toimija, jonka to...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pohjolainen, Jukka-Pekka
Other Authors: Humanistinen ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Humanistinen ammattikorkeakoulu 2016
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/117317
Description
Summary:Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Itäiselle tanssin aluekeskukselle (ITAK) toimiva ja nykyaikainen strategia, jota sekä organisaation henkilöstö että hallitus voivat käyttää operatiivisen päätöksenteon tukena ja toiminnan pitkän aikavälin kehittämisessä. ITAK on yhdistyspohjainen toimija, jonka toiminta-alue on Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo. ITAK:n toiminnan tärkeimpiä tavoitteina ovat Itä-Suomen alueella toimivien freelancer tanssitaiteilijoiden ja vapaan kentän ryhmien työn tukeminen, sekä alueen tanssitarjonnan esille tuonti ja sitä kautta tanssin ammattilaisten työtilaisuuksien lisääminen mm. tuotantotukien, vierailuesitysten ja festivaalien kautta. Opinnäytetyötä lähestyttiin konstruktiivisen tutkimuksen kautta. Strategiatyön monimuotoisuuden takia, kehittämistyössä käytettiin useita toiminnallisia ja tiedonhankintamenetelmiä. Toiminnallisia menetelmiä olivat aivoriihi, sen lämmittelynä käytetty 8x8 -menetelmä, sekä skenaariotyöskentely ja SWOT-analyysi. Tiedonhankintamenetelminä käytetiin benchmarking-arviointia, joka toteutettiin teemahaastattelujen kautta, dokumenttianalyysia, jolla tuettiin benchmarking-arviointia ja kartoitettiin organisaation toimintaa, sekä kyselyä, jota käytettiin strategiaprosessin arvioinnin tukena. Kehittämistyö toteutettiin erilaisten työpajamuotoisten tapaamisten ja haastattelujen kautta, sekä organisaation toimintaa kuvaavia aineistoja analysoimalla. Tutkimuksellisesta näkökulmasta opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita avoimen strategiatyön hyödyistä ja mahdollisuuksista suhteessa organisaation strategiaprosessiin, sekä siitä, millä keinoilla strategiasta saadaan rakennettua niin konkreettinen, että jatkuvan strategiatyön malli on mahdollista integroida eläväksi osaksi organisaation toimintaa. Opinnäytetyön konstruktiona syntyi kaksi strategiadokumenttia, joiden lisäksi ITAK:n organisaation ja toiminnan erityispiirteet huomioiden rakennettiin yksinkertainen jatkuvan strategiatyön malli. Ainakin tämän opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että strategiaprosessin avoimuudesta, sekä henkilöstön ja eri sidosryhmien osallistamisesta strategiatyöhön oli merkittävää hyötyä organisaation strategian rakentamisessa ja strategiadokumenttien laadinnassa. Samoin kuin strategiasta saatiin rakennettua erittäin käytännönläheinen, mikä ainakin lähtökohtaisesti ennakoi onnistumista jatkuvan strategiatyön mallin käyttöönotolle ITAK:ssa. Työn hyöty ammattialalle oli merkittävä. Ensinnäkin avoimen strategiatyön ja sen käytännön testaamisesta ei ole laajemmin tutkittua tietoa. Näin ollen avoimen strategiaprosessin avaaminen ITAK:n olosuhteissa toi osaltaan lisätietoa lähestymistavan soveltumisesta strategiseen suunnitteluun. Avoimuudesta ja osallistumisesta on puhuttu strategiakirjallisuudessa jo vuosikymmeniä, mutta sen vieminen tosielämän strategiatyöhön on ollut hidasta. Näin ollen työn merkitys ammattialalle laajeni yli ammattialarajojen. Kulttuurituotannon näkökulmasta työ tarjosi perustellun näkemyksen, miksi strateginen suunnittelu kannattaa myös kulttuurialalla. Toiseksi se tarjosi ehdotuksen strategian esitysmuodoksi ja perusteli kahden eri strategiaversion käyttämisen hyötyä toiminnalle. Kolmanneksi strategian rakentamisen kohteena oli yhdistys, joka on yksi yleisimmistä organisaatiomuodoista suomalaisella kulttuurikentällä. Tätä kautta erityisesti kulttuurialan yhdistykset saivat käytännössä testatun ja avoimuuteen perustuvan toimintamallin oman strategiatyönsä tueksi. Neljänneksi opinnäytetyössä esiteltiin ITAK:lle räätälöity yksinkertainen jatkuvan strategiatyön malli, joka on mahdollista integroida osaksi minkä tahansa vastaavanlaisen organisaation toimintaa. The aim of this thesis was to create an active and modern strategy for the Regional Dance Centre of Eastern Finland, which the organization’s personnel and board could then apply to their operational decision making process, as well as to the Centre’s long term development. The Regional Dance Centre of Eastern Finland is a non-profit organization which operates in Northern Savonia, Southern Savonia, and North Karelia. Its most important mission is to support the visibility and development of contemporary dance, both socially and financially, in Eastern Finland. The thesis’ framework consisted of constructive research. Due to the versatile nature of strategic planning, the thesis included several functional and information acquisition methods. The functional methods used in the thesis included brainstorming combined with an 8x8-method warmup, scenario exercises, and SWOT analysis. Information acquisition methods included benchmarking carried out through semi-structured interviews as well as supporting document analysis which, in addition to supporting the benchmarking, was also used to map out organizational activities. Surveys were also used to complement and support the evaluation of the strategic planning process. The development process consisted of a series of workshops, as well as interviews supplemented by document analysis. The thesis’ research questions were as follows. What value and possibilities does open strategy bring to the strategic planning process? Is it possible to create a strategy so concrete, that a continuous strategy creation model could be integrated as a key part of the organization’s functions? The development process resulted in two strategy documents as well as in the creation of a simple continuous strategy creation model, which takes into consideration the special characteristics of the organization’s functions. Referring to this thesis, it can be stated that an open strategy, along with the participation of personnel and various interest groups, brought significant value to the strategy creation process. Through the development process, the organization managed to create a concrete and practical strategy which initially seems to predict success to the implementation of a continuous strategy creation model. The value of this thesis for the professional field proved out to be significant. First, open strategy and its practical testing has not been widely researched. Therefore, the examination of the Regional Dance Centre’s open strategy process brought up additional information about how this method applies to the strategy creation process. Openness and participation have been key subjects in strategy literature for over a decade, but bringing those ideas into real life strategy creation processes has been extremely slow. Thus, the value of this thesis expanded beyond the scope of the arts and culture sector. From the perspective of cultural production, the thesis demonstrated why strategic planning is also useful in the arts and culture sector. Secondly, it offered an example for a strategy model, and argued in favor of the benefits achieved by using two different versions of a strategy. Thirdly, the target of the development process was a non-profit organization, which is one of the most common forms of organization in the Finnish arts and culture sector. Through this work, non-profit organization in the field of arts and culture in particular were provided with a tested strategy creation model based on openness. Fourthly, the thesis introduced a tailored and simple continuous strategy creation model for organizations working the field of performing arts, but one which can also be integrated into the functions of any similar organization.