Taimikon perkauksen ja ensiharvennuksen vaikutukset tervasrosoisten puiden määrään

Aggressiivinen tervasroso on noussut viljelytaimikoiden ongelmaksi Pohjois-Suomessa ja taudin torjumiseksi tarvitaan uutta tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten taimikon perkaus eri tavoilla on vaikuttanut tervasrosoisuuteen metsikön ensiharvennusvaiheessa ja miten tarkka...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Niemelä, Marko
Other Authors: Lapin ammattikorkeakoulu
Format: Bachelor Thesis
Language:Finnish
Published: Lapin ammattikorkeakoulu 2016
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/112242
Description
Summary:Aggressiivinen tervasroso on noussut viljelytaimikoiden ongelmaksi Pohjois-Suomessa ja taudin torjumiseksi tarvitaan uutta tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten taimikon perkaus eri tavoilla on vaikuttanut tervasrosoisuuteen metsikön ensiharvennusvaiheessa ja miten tarkkaan tervasrosoiset puut saadaan poistettua ensiharvennuksen yhteydessä. Lisäksi tarkastellaan, miten koron sijaintikorkeus ja tervasrosopuiden merkintä vaikuttavat tervasrosopuiden havaitsemiseen ja puun poistamiseen käsittelyn yhteydessä. Tutkimusalue sijaitsee Hirvaan Kuusikkoselässä Rovaniemellä. Kuuteen lohkoon jaetulle, kuuden hehtaarin kokoiselle tutkimusalueelle on istutettu mäntyä vuonna 1974. Kussakin lohkossa on neljä ruutua, jotka on taimikon perkauksen yhteydessä käsitelty eri tavoin. Kokeen männyistä 29 prosentilla on tervasrosokoro rungossa. Koe inventoitiin ennen (touko–kesäkuu 2015) ja jälkeen (huhtikuu 2016) harvennuksen. Vähiten tervasrosoa oli ruuduilla, jotka oli jätetty käsittelemättä taimikon perkauksen yhteydessä. Koivusekoitus vähentää tervasrosoa huomattavasti. Tervasrosoiset puut olivat rinnankorkeudelta keskimäärin noin 1,7 senttimetriä paksumpia kuin terveet puut. Tervasroso onnistuttiin poistamaan harvennuksessa lähes kokonaan ja puiden merkitsemisellä on suuri vaikutus puiden poistamiseen. Yli viidessä metrissä oleva runkokoro on vaikeampi havaita kuin alle viidessä metrissä oleva koro. Tiheässä kasvattamisella ja koivusekoituksella voidaan vähentää tervasrosoa ja uudistamalla tuoreet kasvupaikat kuuselle tervasroso voidaan välttää kokonaan, sillä tervasroso iskeytyy hyväkasvuisiin mäntyihin. Tervasroson tunnistamiseen ja henkilöstön kouluttamiseen on panostettava, jotta tauti tunnistetaan ajoissa ja sairaat puut saadaan poistetuksi hakkuissa. Merkitsemällä sairaat puut saadaan poistetuksi hakkuun yhteydessä tehokkaasti. Aggressive resin-top disease has become a problem in recently planted forests in northern Finland and new research data is needed to tackle the disease. The purpose of ...