| Summary: | Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, joka sisältää koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset seuraaville vuosille. Hallitusohjelman, kehittämissuunnitelman ja lainsäädännön lisäksi ammattikorkeakouluja ohjataan Opetus- ja kulttuuriministeriön, ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien ja ammattikorkeakoulujen välisillä sopimuksilla. Niissä sovitaan ammattikorkeakoulujen toiminnalle asetettavista keskeisistä tavoitteista, niiden seurannasta sekä toiminnan kehittämisestä. Nykyinen Lapin ammattikorkeakoulun sopimus on voimassa vuoteen 2016. Keskeisiä korkeakoulu-ja tiedepolitiikan tavoitteita ovat nykyistä laadukkaamman, kansainvälisemmän, vaikuttavamman ja tehokkaamman korkeakoululaitoksen rakentaminen. Korkeakoulujen tulee kantaa oma kortensa kekoon muun muassa työurien pidentämisessä kehittämällä toimiaan siten, että opiskelijoiden työelämään siirtyminen nopeutuu. Lapin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa lisäksi korkeakoulun oma strategia. Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on hyväksynyt strategiamme kesäkuussa 2013. Lupaamme strategiassamme, että jalostamme muuttuvan toimintaympäristömme vahvuuksista ja mahdollisuuksista osaamista ja elinvoimaa pohjoisen toimijoiden tarpeisiin. Toiminta-ajatuksenamme on ”Arktisuudesta elinvoimaa” ja visiona vuodelle 2020 on olla painoaloillamme arktisen osaamisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti arvostettu kouluttaja, kehittäjä ja kumppani. Näitä painoaloja ovat etäisyyksien hallinta, arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, turvallisuusosaaminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Voidaksemme vastata strategiassamme antamiimme lupauksiin, meidän tulee olla tietoisia toimintaympäristömme muutoksista ja toisaalta olla jopa vaikuttamassa muutoksiin ja mukana toimintaympäristön kehittämisessä. Tarvitsemme huolellista ennakointia ja tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa varmistaaksemme sen, että kykenemme tuottamaan sitä osaamista, mitä työelämä nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee. Meneillään olevat sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat suuret muutokset eivät voi olla vaikuttamatta myös alan koulutukseen, sen sisältöihin ja toteuttamistapaan. Ammattikorkeakoulun perustehtäviä ovat opetus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, joiden kautta toteutuu aluevaikuttaminen. Näiden perustehtävien toteuttamisessa me myös jalkautamme strategiaamme. TKI- toiminnan fokusoiminen strategian painoaloille, opetussuunnitelmatyö sekä pedagogiset ja oppimisympäristöjä koskevat ratkaisut ovat keskeisessä roolissa tässä jalkauttamistyössä. Olemmekin Lapin ammattikorkeakoulussa ja hyvinvointipalvelujen osaamisalalla voimakkaasti kehittämässä opetussuunnitelmiamme, oppimisympäristöjämme sekä opetusmenetelmiämme vastaamaan työelämän ja strategian asettamiin haasteisiin. Myös opettajuus on murroksessa. Tavoitteena on siirtyä vastaanottavasta oppimisesta aktiiviseen ja osallistuvaan oppimiseen, jolloin opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan. Opettaja on puolestaan oppimisen ohjaaja ja tukija, eräänlainen valmentaja. Oppiminen on yhteisöllistä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista osaamisen rakentumiseen. Oppiminen tapahtuu tuottamalla ja kehittämällä työelämän rajapinnassa tai autenttisissa ympäristöissä. Tähän ideologiaan liittyy myös opetuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan integraatio, jolloin työelämässä hyödyllistä osaamista voi saada erilaisissa työelämän kehittämishankkeissa. Jatkossa yhä useampi opettaja toteuttaa työtään integroimalla opetustaan autenttisiin hankkeisiin. Osaamisen tuottaminen edellyttää myös opettajien välisen yhteistyön tiivistämistä ja yhteisopettajuutta. Pitkien etäisyyksien Lapissa on ensiarvoisen tärkeää osata hyödyntää edistyneitä sähköisiä välineitä ja oppimisympäristöjä. Sähköiset järjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen ja ajasta ja paikasta riippumattoman yhteydenpidon ja opiskelun. Niiden käyttö todellisissa tilanteissa vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia digitaalisten toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon myös tulevassa ammatissaan. Kaiken kaikkiaan tavoitteenamme on laadukas koulutus ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Toimintamme on laadukasta, kun se on tarkoituksenmukaista ja saavutamme asetetut tavoitteet. Toiminnan tavoitteet pohjautuvat strategiastamme ja toimimme arvojemme mukaisesti, joita ovat luottamus, ennakkoluulottomuus ja yhteisöllisyys. Tässä julkaisussa kuvataan Lapin ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutuksessa kehitettyjä pedagogisia ratkaisuja ja opetussuunnitelmatyötä vastauksena toimintaympäristön muutoksiin ja ajan asettamiin haasteisiin. Toivon, että lukija saa lukemastaan hyviä ideoita oman kehittämistyönsä pohjaksi. Samalla haluan kiittää kaikkia julkaisun artikkeleiden kirjoittajia, jotka ovat myös toimineet innovatiivisina sosiaalialan koulutuksen kehittäjinä. Kemissä 9.11.2015 Outi Hyry-Honka Lapin AMKin osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen ja ohjaus on opiskelijakeskeistä, aktivoivaa toimintaa, jota toteutetaan yhteis- ja tiimiopettajuudella. Oppiminen on yhteisöllistä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän sosiaalista vuorovaikutusta. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto elää parhaillaan valtavaa muutosta, joka heijastuu myös sosiaalialan työntekijöiltä vaadittavaan osaamiseen. Yleiset työelämätaidot ja moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön vahvistamiseksi tulevat olemaan entistä keskeisempi elementti sosiaalialan osaamista vahvan spesifin ammattiosaamisen lisäksi. Lapin AMKn hyvinvointipalvelujen osaamisalalla kehitetään opetussuunnitelmia, oppimisympäristöjä sekä opetusmenetelmiä vastaamaan työelämän ja Lapin AMKn strategian asettamiin haasteisiin. Sosiaalialan koulutuksessa on korostunut läheinen yhteys työelämään ja avoimien oppimisympäristöjen hyödyntäminen, jolloin oppimisprosessi toteutetaan yhä laajemmin simuloiduissa tai aidoissa työelämäympäristöissä. Tässä julkaisussa kuvataan Lapin AMKn sosiaalialan koulutuksessa kokeiltuja pedagogisia ratkaisuja. Artikkeleissa on kuvattu opintojaksojen yhteistoteutukset, niistä saadut kokemukset sekä arvioinnit yhteisopettajuuden vaatimista tekijöistä ja siihen liittyvistä haasteista.
|
|---|