| Summary: | Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnansuostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Fellman-salissa kesäkuun 13. päivänä 2012 klo 12. Ohjaaja: professori Kaarina Määttä, Lapin yliopisto Esitarkastajat: professori Anna-Riitta Lindgren, Tromssan yliopisto; professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto Vastaväittäjä: professori Tere Vadén, Aalto-yliopisto Kustos: professori Kaarina Määttä Tutkimuksessa esitellään ryhmä, joka paikantuu saamelaisyhteisön rajoille.Ryhmä on nimetty statuksettomiksi saamelaisiksi heidän oikeudellisenasemansa vuoksi. Statukseton saamelainen käsitteenä tarkoittaa sitä, ettäryhmän jäsenet polveutuvat saamelaisesta suvusta, mutta heillä ei olesaamelaisstatusta – heitä ei ole merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloonsyystä tai toisesta. Osa statuksettomista saamelaisista on opetellut saamenkielen. Tämä tutkimus kohdistuu saamenkielisten statuksettomien saamelaistentilanteeseen, jotka ovat elvyttäneet saamen kielen. Tosiasia on se,että osa saamen kielistä on kuollut. Tutkimusryhmän erityisyyttä kuvaa seseikka, että osa heistä on opetellut pohjoissaamen kielen, joka ei ole ollutheidän suvussaan puhuttu saamen kieli. Katkos saamen kielen puhumisessaon kestänyt suvuittain eripituisia aikoja. Tutkimuksessa on kyse kielenrevitalisaatiosta.Tutkimuksessa selvitetään saamenkielisten statuksettomien saamelaistenpaikantumista saamelaisyhteisössä ja heidän saamen kielen käyttöään.Saamenkielisten statuksettomien saamelaisten ryhmä muodostaa heterogeenisenjoukon: kokemuksia, identiteettejä ja tarinoita on vähintään yhtämonia kuin kertojiakin. Tutkimusmenetelmänä on narratiivinen lähestymistapa,koska se antaa mahdollisuuden tuoda esille monenlaisia ääniä.Tutkimuksen aineistona on kymmenen teemahaastattelua sekä lisäksieläytymisaineisto, joka on kerätty dokumenttifilmin ja siihen pohjautuvankyselylomakkeen avulla. Tämän tutkimuksen keskiössä on kielisosiologinennäkökulma, jonka avulla tutkimusjoukko on rajautunut henkilöihin,jotka ovat elvyttäneet saamen kielen ja ottaneet sen käyttöön. Saamenkieliset statuksettomat saamelaiset rakentavat identiteettiään saamelaisenyhteisön reunoilla. Heidät on tutkimusanalyysissä jaettu kahteenjoukkoon sen perusteella, millaisena he näkevät paikantumisensa saamelaisessayhteisössä. Ryhmät ovat: (1) tiedostavat, ja (2) integroitujat. Tiedostavienryhmää kuvaa se, että he tuntevat olevansa saamelaisia saamelaistensukujuuriensa kautta. He kuitenkin kokevat, että statuksettomuus heikentääheidän saamelaista identiteettiään. Tämä merkitsee sitä, että saamelaiskäräjienvaaliluettelolla on merkitystä saamelaisen identiteetin kannalta.Integroitujat puolestaan kokevat, että he eivät tunne olevansa saamelaisiasukujuurtensa kautta. Saamen kielen taito on heille merkityksellistä saamelaiseenyhteisöön integroitumisen kannalta. Tulokset osoittavat, että ryhmiäyhdistää huoli saamen kielen tulevaisuudesta ja osallistuminen uhanalaisenkielen elvyttämiseen.Saamenkielisten statuksettomien saamelaisten identiteetti ja paikantuminensaamelaiseen yhteisöön on tutkimustulosten perusteella moninainen.Tutkimustulokset heijastelevat aiempia identiteettitutkimuksia, joissa käyilmi saamelaisen identiteetin vaihtelevuus: osa saamelaisista kokee itsensäsaamelaiseksi, osa taas ei koe itseään saamelaiseksi.Avainsanat: alkuperäiskansat, saamelaiset, statukseton saamelainen, kielenelvytys,kulttuurinen identiteetti, paikantuminen, narratiivinen tutkimus. ********************************************************************************************** This study deals with a group which is located on the margins of Sámisociety. This group is coined Non-Status Sámi in keeping with their juridicalstatus. The Non-Status Sámi are defined as a group of people who areof Sámi descent, but they do not have Sámi status. This means that they arenot registered as voters in the Sámi parliament for one reason or another.Some of the Non-Status Sámi have learned the Sámi language. This studyfocuses on Non-Status Sámi who have learned the Sámi language. The factis that some Sámi languages have died out. Part of the research group hasreclaimed the Sámi language which may not be the certain Sámi languagethat has been the language spoken in their family. Linguistic rupture hasoccurred within families at different generational degrees, anywhere fromthree generations from the language or more. This study deals with languagerevitalization.This research focuses on Sámi speaking Non-Status Sámi and their locationwithin Sámi society and their language use. Sámi speaking Non-StatusSámi constitute a heterogeneous group: they have difference experiences,identities and stories and they are at least as much storytellers as collaboratorsin research. The approach to the study is narrative, which provides thepossibility to bring in many voices. The study aims to produce subjectiveknowledge, which deals with Sámi identity and experiences of it. Thematerials used in the study are ten interviews and emphasized materialwhich is collected through documentary film and the questionnaire basedon the film. The study is carried out in Finland. The core of the study isintertwined with issues concerning sociolinguistics and cultural identity.The study group is confined to the people who have revitalized the Sámilanguage and started to use it actively. Sámi speaking Non-Status Sámi construct their knowledge in Sámi andSámi identity at the boundaries of Sámi society. They are divided into twotypes according to how they locate themselves in Sámi society. As a resultof grouping, there are: (1) Conscious Non-Status Sámi and (2) IntegrativeNon-Status Sámi. The Conscious Non-Status Sámi group connectthemselves as part of their Sámi ancestry, thereby they define themselvesas Sámi through their ancestors. However, according to the results, theconstruction process of Sámi identity within the boundaries of Sámi societyhas been experienced as problematic. According to the results, beingNon-status in Sámi society is hindering the construction of a firm Sámiidentity. This means that membership in the Sámi parliament voting rollsis a factor which is connected to Sámi identity. The integrators Non-statusSámi group feel that they are integrating into Sámi society through theSámi language. They do not identify as Sámi through their Sámi ancestors.Nevertheless, the study shows that what combines the factors of these twogroups is the shared concern for the future of the Sámi language and sharedresponsibility for saving the endangered language.According to the research findings, Sámi speaking Non-Status Sámi identityand location within Sámi society is diverse. These results reflect formerstudies of Sámi identity, in which there appears variability of Sámi identity:part of the Sámi identifies as Sámi, and another part is not identifying.Keywords: Indigenous peoples, Sámi people, Non-Status Sámi, languagerevitalization, cultural identity, location, narrative research. ********************************************************************************************** Dán dutkamušas buktojuvvo ovdan joavku, mii lea sámeservodagamarginálas. Joavku gohčoduvvo namahusain stáhtuskeahtes sápmelaččatsin juridihkalaš stáhtusa vuođul. Stáhtuskeahtes sápmelaš mearkkašadoabalaččat dan, ahte joavkku lahtuin ii leat sápmelašvuođa virggálaš stáhtus:sii eai gula Suoma sámedikki jienastuslohkui juoga nu sivas vaikkoleat sámi sogalaččat. Oassi stáhtuskeahttes sápmelaččain lea oahpahallansámegiela. Dát dutkamuš čiekŋu aiddo dákkár sámegiela ealáskahttánstáhtuskeahtessápmelaččaid dillái. Duohtadilis oassi sámegielain leajápmán, ja nu dutkanjoavkku oktan erenomášvuohtan šattai dat, ahte oassisis lea gártan oahpahallat davvisámegiela, mii ii leat leamaš soga álgosámegiella.Sámegiella lea leamaš jávkosis iešguđege sogas vissis áigodaga.Dutkamis lea guovddážis giela ealáskahttin.Dutkamušas suokkardallo sámegielat stáhtuskeahtes sápmelaččaid servodatlašsajádat ja giellageavaheapmi Suoma Sámis. Sámegielat stáhtuskeahtessápmelaččaid joavku lea heterogena: vásáhusat, identitehtat jamuitalusat leat áinnas seammá ollu go ieža muitaleaddjit. Dutkanmetodanlea narratiiva lahkonanvuohki, mii addá vejolašvuođaid buktit ovdanmáŋggalágan jienaid. Dutkanmateriála čohkiida logi fáddájearahallamisja materiálas, mii lea čohkkejuvvon dokumentárafilmma ja dan olláilaktojuvvon jearahallanskovi doarjagiin. Dán dutkamušas guovddážis leagiellasosiologiija, ja dan dihtii dutkanmateriála lea ráddjejuvvon guoskatdaid olbmuid, guđet leat ealáskahttán sámegiela ja váldán dan atnui.Sámegielat stáhtuskeahtes sápmelaččat huksejit identitehtaset sámeservodagaravddain. Stáhtuskeahtes sápmelaččat leat dutkananalysas juhkkojuvvonguovtti jovkui dan vuođul, mo sii oidnet iežaset sajádaga sámi servodagas.Nubbin joavkun leat (1) diđošteaddjit ja nubbinges (2) integrerejeaddjit. Diđošteaddjit čatnet iežaset sápmelašvuođa oassin sámeruohttasiidbokte.Sii vásihit, ahte stáhtuskeahtes dilli sámeservodagas hehtte sin dovdamisgullevašvuođa sápmelašvuhtii. Dat mearkkaša, ahte sámedikki jienastusloguslea váikkuhus olbmo identitehtii. Integrerejeaddjitgesvásihit, ahtesii čatnasit sámeservodahkii sámegiela máhtuset bokte, muhto sii eailiikká dovdda gullevašvuođa sámeálbmogii oassin iežaset stáhtuskeahtessámeruohttasiid geažil. Bohtosat maiddái čájehit, ahte dán guokte joavkkuovttastahttá fuolla sámegiela boahtteáiggis ja ovddasvástádus áitojuvvongiela ealáskahttimis.Sámegielat stáhtuskeahtes sápmelaččaid joavku lea dutkamuša bohtosiidvuođul máŋggadáfot dan hárrái, mo sii identifiserejit iežaset. Dát dutkamušspeadjalastá eará sámi identitehtadutkamušaid, main boahtá ovdanvariašuvdna sápmelašvuhtii gullevašvuođa dáfus: oassi identifisere iežassápmelažžan, oassi ii.Čoavddasánit: eamiálbmogat, sápmelaččat, stáhtuskeahtes sápmelaš,giellaealáskahttin,kultuvrralaš identitehta, sajádat, narratiivvalaš dutkanvuohki.
|
|---|