Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla.

Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnansuostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Fellman-salissa kesäkuun 13. päivänä 2012 klo 12. Ohjaaja: professori Kaarina Määttä, Lapin yliopisto Esitarkastajat: professori Anna-Riitta Lindgren, Tro...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Sarivaara, Erika Katjaana
Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
Language:Finnish
Published: 2012
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/11250/177093
Description
Summary:Akateeminen väitöskirja, joka Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnansuostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston Fellman-salissa kesäkuun 13. päivänä 2012 klo 12. Ohjaaja: professori Kaarina Määttä, Lapin yliopisto Esitarkastajat: professori Anna-Riitta Lindgren, Tromssan yliopisto; professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto Vastaväittäjä: professori Tere Vadén, Aalto-yliopisto Kustos: professori Kaarina Määttä Tutkimuksessa esitellään ryhmä, joka paikantuu saamelaisyhteisön rajoille.Ryhmä on nimetty statuksettomiksi saamelaisiksi heidän oikeudellisenasemansa vuoksi. Statukseton saamelainen käsitteenä tarkoittaa sitä, ettäryhmän jäsenet polveutuvat saamelaisesta suvusta, mutta heillä ei olesaamelaisstatusta – heitä ei ole merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloonsyystä tai toisesta. Osa statuksettomista saamelaisista on opetellut saamenkielen. Tämä tutkimus kohdistuu saamenkielisten statuksettomien saamelaistentilanteeseen, jotka ovat elvyttäneet saamen kielen. Tosiasia on se,että osa saamen kielistä on kuollut. Tutkimusryhmän erityisyyttä kuvaa seseikka, että osa heistä on opetellut pohjoissaamen kielen, joka ei ole ollutheidän suvussaan puhuttu saamen kieli. Katkos saamen kielen puhumisessaon kestänyt suvuittain eripituisia aikoja. Tutkimuksessa on kyse kielenrevitalisaatiosta.Tutkimuksessa selvitetään saamenkielisten statuksettomien saamelaistenpaikantumista saamelaisyhteisössä ja heidän saamen kielen käyttöään.Saamenkielisten statuksettomien saamelaisten ryhmä muodostaa heterogeenisenjoukon: kokemuksia, identiteettejä ja tarinoita on vähintään yhtämonia kuin kertojiakin. Tutkimusmenetelmänä on narratiivinen lähestymistapa,koska se antaa mahdollisuuden tuoda esille monenlaisia ääniä.Tutkimuksen aineistona on kymmenen teemahaastattelua sekä lisäksieläytymisaineisto, joka on kerätty dokumenttifilmin ja siihen pohjautuvankyselylomakkeen avulla. Tämän tutkimuksen keskiössä on kielisosiologinennäkökulma, jonka avulla tutkimusjoukko on rajautunut henkilöihin,jotka ovat ...