Vieraslajit Suomen arktisella alueella

Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aih...

Full description

Bibliographic Details
Other Authors: Huusela-Veistola, Erja, Pouttu, Antti, Urho, Lauri, Luke / Luonnonvarat / Kasvinterveys (4100110610), Luke / Luonnonvarat / Metsien terveys ja biodiversiteetti (4100110710), Luke / Luonnonvarat / Akvaattisten populaatioiden dynamiikka (4100110910), 4100110610, 4100110710, 4100110910
Format: Report
Language:Finnish
Published: Luonnonvarakeskus
Subjects:
Online Access:http://jukuri.luke.fi/handle/10024/543288
Description
Summary:Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen. Suurin uhka Suomen arktisella alueella on ilmastonmuutos, jonka takia myös vieraslajit pystyvät leviämään alueelle ja muodostamaan elinkelpoisia kantoja. Eliöryhmistä vieraat kalat, nisäkkäät ja kasvit sekä taudit ja niitä levittävät eliöt uhkaavat jo nyt arktisen alueen monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia Suomessa. Jatkossa saattavat myös selkärangattomat haitata alueen ekosysteemejä sekä puutarha- ja maataloustuotantoa. Arktisella alueella vieraslajit leviävät samoilla mekanismeilla kuin muuallakin maailmassa – tarkoituksellisesti tai tahattomasti ihmisen välityksellä. Leviämisväylistä merkittävimmät ovat tällä hetkellä elinkeinoelämä, matkailu ja niihin liittyvät eri lajien istutukset. Tulevaisuudessa suurimmat uhkat liittyvät uusiin väylähankkeisiin: koillisväylään ja jäämerenrataan. Tärkeimmät vieraslajien hallintakeinot ovat vieraslajien haitoista tiedottaminen, kuntien määrätietoinen vieraslajiasioiden hallinta ja haitallisiksi havaittujen vieraslajien hävittäminen. Vierasnisäkkäiden ja niiden levittämien tautien leviämistä estetään edistämällä metsästystä ja rokottamalla supikoiria rabiesta vastaan. Vieraskalalajien istuttamista harkitaan tarkemmin ja haitalliseksi osoittautunutta puronieriää pyritään vähentämään Kemijoen latvoilla. Kasvilajien leviäminen pyritään estämään hävittämällä olemassa olevia kasvustoja, tiedottamalla vieraslajien haitoista ja panemalla erityisen suurta painoa Euroopan Unionin haitallisten vieraslajien ja vastaavan kansallisen luettelon vieraslajien hallintaan arktisella alueella. ...