| Summary: | Vuonna 2016 lunastettujen kalastuslupien määrän perusteella paikkakuntalaisten lohenkalastuspaine Teno-Inarijoen pääuomassa väheni hieman. Suomen puolella lunastettiin yhteensä noin 700 kausilupaa. Kausilupien hinta oli hyvin edullinen (5 €), joten niitä lunastettiin usein myös ”varalta”, jos kalastus sattuisi hetkellisesti kiinnostamaan. Lohen verkko- tai patokalastukseen lunastettiin 335 lupaa, mutta arviolta vain noin 150 kalastajaa käytti verkkokalastusoikeuttaan. Vapa- ja viehekalastukseen, enimmäkseen lohensoutuun, paikkakuntalaiset lunastivat noin 380 lupaa. Norjan puolella paikkakuntalaiset kalastajat ovat viime vuosina lunastaneet noin 230 verkkopyynteihin oikeuttavaa kausilupaa ja 1 230 vapalupaa. Kalastuskaudella 2016 Tenojoella, Suomen puolella kävi noin 7 300 aikuisen kalastusmatkailijan lisäksi 850 kalastusta harrastavaa nuorta. Kalastusvuorokausien ja -matkailijoiden määrä väheni 6–7 % edellisvuodesta. Kalastusmatkailupaine jakautui Tenon eri lohkokuntiin melko tasaisesti. Joinakin vuosina Outakosken lohkokunnan ranta-alueet ja etenkin Inarijoen alajuoksun kalastuspaikat ovat houkutelleet runsaasti perhokalastuksen harrastajia. Inarin kunnan puolella, Inarijoen yläjuoksulla kalastusmatkailijoita on hyvin vähän. Kalastuskaudella 2016 Tenon rajajokialueella, Norjassa lunastettiin vain 730 vapakalastusvuorokautta, jotka kohdistuivat pääosin rantakalastukseen. Tenojoen sivujokialueilla, Utsjoen pääuomassa, Kevojoessa, Tsarsjoessa ja Vetsikkojoessa kalasti kalastuskaudella 2016 useita erityyppisiä kalastajaryhmiä. Paikkakuntalaiset ja ulkopaikkakuntalaiset osakaskalastajat saattoivat kalastaa kiinteistökohtaisella kalastusoikeudella (vapa- ja verkkopyynti) edellä mainittujen jokien yksityisvesialueilla. Lisäksi osakaskuntien kalastuslupia oli mahdollista luovuttaa muille lohenkalastuksen harrastajille. Kalastuskaudella 2016 Utsjoen osakaskunnasta lunastettiin noin 400 ja Vetsikon osakaskunnasta noin 70 osakaslupaa. Tilastointiin saatujen luovutusasiakirjojen mukaan osakkaat luovuttivat Utsjoen osakaskunnan vesialueille noin 390 lupaa (1 260 kalastusvuorokautta) ja Vetsikon osakaskunnan vesialueille noin 40 lupaa (60 kalastusvuorokautta). Kalastuskaudella 2016 Metsähallituksen sivuvesialueilla (Utsjoki, Vetsikkojoki) kalastus oli sallittu vain Utsjoella vakituisesti asuville henkilöille. Tenojoen lohisaalis kalastuskaudella 2016 oli 85 tonnia, josta 48 tonnia (56 %) saatiin Suomen puolella. Suomen puolelta tilastoitu saalis oli 11 % pienempi kuin edeltäneiden 40 vuoden keskisaalis. Vastaavalla tilastointiajanjaksolla Norjan puolelta tilastoitu saalis on pienentynyt 47 %. Viimeisten 15 vuoden aikana ei lohisaaliissa ole havaittu luonnollista, jaksottaista kannanvaihtelua. Lohisaalis jakautuu Suomessa ja Norjassa toisistaan poikkeavasti eri pyyntitavoille, mikä johtuu pääosin siitä, että Suomen puolella kalastusmatkailu lisää vapapyynnin saalisosuutta ja Norjassa, etenkin Tenojoen alajuoksulla, paikkakuntalaiset pyytävät lohta tehokkaasti ajoverkoilla (kulkuttamalla) ja lohipadoilla. Vuonna 2016 Tenojoen vesistön kokonaislohisaaliista saatiin verkkopyyntitavoilla 16 % ja vapapyynnillä 40 % Suomen puolelta ja vastaavasti verkkopyydyksillä 30 % ja vapapyynnillä 13 % Norjan puolelta. Perinteisten lohipatojen käyttö on vähentynyt molemmissa maissa, kalastajat ovat ikääntyneet ja tieto-taito on katoamassa. Kulkutuspyyntiin ovat sitä vastoin osallistuneet nuoremmatkin kalastajat. Kalastuskaudelle 2017 Tenojoen ja sen sivujokien lohenkalastukseen tuli voimaan uusia säädöksiä, jotka koskevat lupakiintiöitä, saaliskiintiöitä, saaliiden ilmoitusvelvollisuutta ja luvanmyyntikäytäntöjä, joten myös kalastuksen määrä sekä kalastuksen ja saaliiden tilastointi tulee muuttumaan. 2017
|
|---|