Poronhoidon tuottavuus ja ekonomia erilaisissa laidun- ja ympäristöolosuhteissa

Hankkeen päätavoite oli tutkia poronhoidon tuottavuutta ja kannattavuutta sekä ekologista ja taloudellista kestävyyttä bioekonomisen tutkimuksen avulla. Poronhoidon dynaamiseen systeemimalliin sisällytettiin laitumiin, laidunympäristöön, porokantaan ja poronhoitoon liittyvät keskeiset biologiset, po...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Kumpula, Jouko, Pekkarinen, Antti-Juhani, Tahvonen, Olli, Rasmus, Sirpa
Other Authors: Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Luke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Elinympäristö ja ekologia / Metsä- ja eläinekologia (100305), Luke / Luonnonvarat ja biotuotanto / Aineistopalvelut pohjoinen / Joensuu, aineistopalvelut (100706), 100305, 100706
Format: Report
Language:Finnish
Published: Luonnonvarakeskus
Subjects:
Online Access:http://jukuri.luke.fi/handle/10024/530871
Description
Summary:Hankkeen päätavoite oli tutkia poronhoidon tuottavuutta ja kannattavuutta sekä ekologista ja taloudellista kestävyyttä bioekonomisen tutkimuksen avulla. Poronhoidon dynaamiseen systeemimalliin sisällytettiin laitumiin, laidunympäristöön, porokantaan ja poronhoitoon liittyvät keskeiset biologiset, poronhoidolliset ja taloudelliset muuttujat sekä niiden väliset riippuvuudet. Mallin avulla analysoitiin talvilaidunten, poromäärien, porotokan rakenteen, poronhoitokäytäntöjen sekä erilaisten menojen ja tulojen vaikutusta poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Samalla tarkasteltiin optimaalisia ratkaisuja ja sopeutumisprosesseja erilaisiin laidun‐ ja lähtötilanteisiin poronhoidossa. Hankkeen toisessa osiossa selvitettiin poronhoitoon vaikuttavia lumi‐ ja kaivuolosuhteita sekä analysoitiin SNOWPACK‐mallin ja säähavaintoaineistojen avulla lumipeitteen rakenteen vuosivaihtelua. Analyysit osoittavat, että tilanteessa, jossa porot saavat talviravintonsa vain jäkäliköiltä, vuodenaikainen laidunkierto on käytössä ja diskonttokorko on 0 %, optimaalinen jäkäläbiomassa jäkälälaitumilla on noin 1200 kg/ha. Laidunkierron puuttuminen, jäkäliköiden tuottavuuden lasku ja diskonttokoron nousu pudottavat optimaalista jäkäläbiomassaa (pienimmillään n. 600 kg/ha) ja myös poronhoidon nettotuloja. Porojen laiduntaessa talvella jäkäliköiden ohella luppolaitumia optimaalinen poromäärä kasvaa ja jäkäläbiomassa pienenee, mutta poronhoidon nettotulot pysyvät suurempina kuin pelkästään jäkäliköitä laidunnettaessa. Luppolaitumet myös tasaavat laidunsysteemin epävakautta ja tuottavuuden vuosivaihtelua. Optimitilassa olevilla talvilaitumilla porojen ruokinta ei ole kannattavaa nykyisillä ruokintakustannuksilla (arvioidut kustannukset 0,4€/kg rehua). Ruokintakulujen pudotessa riittävän pieniksi ruokintaan perustuva poronhoito voi muuttua taloudellisesti kannattavaksi, jolloin jäkäliköt ylilaidunnetaan. Myös diskonttokoron nousu sekä elo‐ ja teurasporoille maksetut tuet edistävät porojen ruokintaan siirtymistä. Jos luontaista talviravintoa on ...