| Summary: | Seuraavassa on arvioitu eri kauppapolitiikan vaihtoehtojen vaikutuksia Suomen maatalouden tuotannon ja tulojen säilymis- ja kehitysedellytyksiin aina vuoteen 2020. Kauppapoliittisina skenaarioina käytettiin EU:n ja USA:n ehdotuksia maataloustuotteiden tullien alentamiseksi. Näiden skenaarioiden aiheuttamia EU-tason hintasuhdevaikutuksia, siis maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintojen muutoksia, arvioitiin edellä käyttäen globaalia GTAP-mallia. Tässä osiossa näiden kauppapolitiikan aiheuttamien hintasuhdevaikutuksia Suomen maatalouteen arvioitiin käyttäen maatalouden eri tuotteiden tuotantoa, kysyntää ja hinnanmuodostusta kuvaavaa rekursiivis-dynaamista osittaistasapainomallia jolla voidaan arvioida myös alueellisia vaikutuksia. Tuloksina tarkasteltiin alueellisten maatalouden tuotannon ja maataloustulon muutoksia alueittain. Arvio kauppapolitiikan vaikutuksista tehtiin tiedossa olevien maatalouspolitiikan ja markkinoiden muutosten vallitessa. Olennaista on se, että mikäli kauppapolitiikka muuttuu, Suomen maatalous joutuu kohtaamaan hintasuhdemuutokset tilanteessa, jossa kansallisia tukia yksimahaisille eläimille irrotetaan tuotannosta, nautaeläinten ja maidon kansalliset tuet säilyvät tuotantosidonnaisina ja jossa peltoalasidonnaisten tukien merkitys on jatkossakin vahva. Näiden perusskenaario-oletusten päälle toteutettiin kauppapoliittiset hintasuhdeskenaariot, ts. EU:n ja USA:n ehdotuksen mukaisten tullien alentamisen vaikutukset EU-tason tuote- ja panoshintoihin. Tullien alentaminen alentaisi GTAP-mallin tulosten mukaan eniten sokerin, maitotuotteiden ja naudanlihan hintoja ja nostaisi lievästi rehuviljan hintaa EU:n sisämarkkinoilla. Tulosten mukaan maitotuotteiden hintojen aleneminen EU:ssa alentaisi maidon hintaa myös Suomessa. Erityisesti tämä hidastaisi tuotannon kasvua Pohjanmaan alueella ja syventäisi tuotannon alenemista Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Tällöin tuotannon määrä jäisi pysyvästi Suomessa runsaat 10 % vuoden 2006 tasoa alemmaksi, koska edes kansallisten tukien säilyminen ennallaan ei riittäisi pitämään laajennusinvestointeja tarpeeksi kannattavina jotta ne voisivat korvata tuotannon vähenemisen. Tarkastellut kauppapolitiikan vaihtoehdot vähentäisivät myös naudanlihantuotantoa Suomessa runsaat 10 %, pääosa vähenemisestä johtuisi maidontuotannon vähenemisestä johtuvan nautakarjan vähenemisestä, ja vain osa erikoistuneen naudanlihantuotannon vähenemisestä. Sika- ja siipikarjasektoreilla, joilla työvoimaa on tähän asti eniten korvattu pääomapanoksilla, kauppapolitiikan vaikutukset ovat vähäisiä, koska rehuviljan lievää nousua kompensoi vastaavasti pääomapanosten lievä halpeneminen ja kotimaisen rehuviljan tarjonnan vahvuus. Tehty arvio ei toisaalta ota huomioon sitä, että siipikarjanliha on tullisuojan suhteen herkkä tuote, jonka tuotanto voi EU:n alueella ja Suomessa vähentyä jos hinnaltaan edullista siipikarjanlihaa päästetään EU:n sisämarkkinoille. Maatalouden tuloihin EU:n ehdotus vaikuttaa lievemmän, vain muutaman prosentin vähennyksen kuin USA:n ehdotus, joka johtaisi Suomessa keskimäärin runsaan 10 % maataloustulon vähenemiseen. Maataloustulo alenisi eniten nauta- ja maitovaltaisilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta peltoalatukien vuoksi maataloustulo alenisi tuotantoa vähemmän. We analyse the challenges of agricultural trade liberalisation on agricultural development in a developed country and evaluate the challenges and opportunities on agricultural sector in Finland. The crucial issue for Finnish agriculture is how the WTO scenarios affect trade flows and prices of milk and meat products in the EU, especially in its north-east corner. Milk production, which accounts for 50% of the output of agricultural production at market prices, has a strong effect on beef production, feed and other input demand, land use, and overall farm income. Agriculture is strongly dominated by dairy production in sparsely populated rural areas in eastern and northern Finland where income per capita is the lowest in Finland. Here we focus on EU and US 2007 WTO proposals for tariff reductions, and their impacts on Finnish agricultural production and income through relative prices of inputs and outputs at the EU level, computed using global GTAP trade model. We implement the relative prices changes in a Finnish multiregional agricultural sector model which produces partial equilibrium development paths for regional production, demand, prices and agricultural income annually 1995-2020. In the baseline we already assume abolition of EU milk quotas resulting in a 15 % decrease in the EU level milk prices which however are not fully transmitted to Finland due to slightly decreasing production. On the top of this the product price reductions due to EU and US WTO tariff reduction proposals pose an additional challenge since prices of capital inputs and labour change only little according to the GTAP simulations. However, we take into account the possibilities offered by milk quota abolition, improving farm size structure and hence technical change modelled endogenously in the model. This means that as long as investments on large and efficient farms remain profitable production may increase in relatively most competitive farms and regions inside Finland and that may mitigate the negative effect of policy and market changes. Hence major shifts in regional production allocation may take place in the long run. Such changes are actually required if the production volume is to be sustained. The results suggest that Finnish dairy and beef sectors are vulnerable to product prices reductions especially in Eastern and Northern Finland where production conditions and initial farm size structure inhibit utilisation of economies of scale at the farm level. Dairy and beef production may also decrease in Southern Finland where production linked national subsidies are much lower than in other parts of the country. However production may increase significantly in Western Finland. This increase may become mitigated by product prices reduction transmitted from the global and EU markets through increasing imports. Overall the change in dairy and beef production are likely to be 10-12 % due to the US proposal and slightly less in the EU proposal. Impacts of the EU and US proposals are likely to be relatively small on pigmeat and cereals production however. Pigmeat production decreases already in the baseline because of decoupling national support. Cereals production remains more or less unaffected due to decoupled subsidies on farmland since farmland has to be kept in good conditions and there are few alternatives for cereals in the Finnish crop market. Due to decoupled subsidy payments on land area the reduction in total farm income after production adjustments will be relatively lower than the reduction in production volume. In eastern and northern parts of the country the farm income may decrease considerably however. v ok
|
|---|