Suomensupin virikehäkkikasvatus

Taksonomisesti suomensupi (supikoira Nyctereutes procyonoides) kuuluu koiraeläinten heimoon (canidae). Samaan heimoon kuuluu myös sudesta (Canis lupus) kehittynyt koira (Canis lupus familiaris). Heimonsa eriytyneimpänä lajina suomensupi kuuluu kuitenkin eri sukuun (Nyctereutes) kuin koira, joka kuul...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Kupsala, Kirsi, Rekilä, Teppo
Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Turkistalous TTA / Turkistalous (TUR)
Format: Conference Object
Language:Finnish
Published: fi 2007
Subjects:
Ko
Online Access:http://jukuri.luke.fi/handle/10024/464939
Description
Summary:Taksonomisesti suomensupi (supikoira Nyctereutes procyonoides) kuuluu koiraeläinten heimoon (canidae). Samaan heimoon kuuluu myös sudesta (Canis lupus) kehittynyt koira (Canis lupus familiaris). Heimonsa eriytyneimpänä lajina suomensupi kuuluu kuitenkin eri sukuun (Nyctereutes) kuin koira, joka kuuluu koiransukuisten sukuun Canis (Stepniak, E. et al 2002). Myös suomensupin ja koiran kromosomien eri määrä ja erilainen morfologia paljastavat niiden olevan eri lajeja (Ward & Wurster-Hill 1990, ?wito?ski et. al. 1996). Lisäksi ne eivät risteydy keskenään. Suomensupi ja koira eroavat toisistaan myös käyttäytymiseltään. Suomensupi on kaikkiruokainen opportunisti, kun taas koira on selkeämmin lihansyöjä, joka on evoluution kuluessa kehittynyt syömään harvoin ja suuria annoksia (Bradshaw 2006). Ruokaa etsiessään suomensupi käyttää pääasiassa hajuaistiaan, koska sillä on muihin koiraeläimiin nähden huono näkö. Suomensupit eivät hauku eikä alistuvilla yksilöillä esiinny samanlaista hännän heilutusta kuin koirilla. Suomensupit sukivat toisiaan usein, mitä esiintyy harvoin muilla koiraeläimillä. Suomensupi on ainoa koiraeläin, joka nukkuu talviunta (Ward & Wurster-Hill 1990). Suomensupi lisääntyy kerran vuodessa, niiden kiima-aika on helmi-maaliskuussa (Kauhala 1992). Koira sen sijaan lisääntyy vuodenajasta riippumatta kiiman ollessa 1-2 kertaa vuodessa 5-12 kuukauden välein (Concannon et al. 1989). Suomensupilla on pieni pää, lyhyt terävä kuono ja pienet pyöreäkärkiset korvat. Lyhyiden jalkojen rakenteen vuoksi suomensupi liikkuu hitaasti verrattuna muihin koiraeläimiin. Keho on raskastekoinen ja pitkähkö, kun taas muilla koiraeläimillä on kevyempi ja virtaviivaisempi ruumiinmuoto. Pörrökarvainen häntä on lyhyt, alle 33 % ruumiin pituudesta (Ward & Wurster-Hill 1990). Luonnonvarainen supikoira painaa 4-6 kg kesällä ja 6-10 kg talvella ennen talviunen alkamista (Sheldon 1992). Turkistuotannossa kasvatetut suomensupit ovat painavampia: 6-8 kg kesällä ja yli 10 kg talvella. Suomensupin paksu karvapeite tiheine ja ...