Nötköttsproduktionens ekonomi och lönsamhetens utveckling efter EU medlemskapet

• Main Author: Herlin, Roger K.
• Other Authors: Maataloudent taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL) (MTTL) / MTTL Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL) / Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL) MTTL, Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, MTTL
• Format: Report
• Language: Swedish; English
• Published: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 1996
• Subjects: Ma; naudanlihantuotanto; lihantuotanto; kannattavuus; Euroopan unioni; farm size; profitability; European Union; beef production; EU membership; production technique; tuotantomenetelmät; tilakoko; EU-jäsenyys; Northern Finland
• Online Access: http://jukuri.luke.fi/handle/10024/440621

Nimekkeen selvennys: Naudanlihantuotannon talous ja EU-jäsenyyden vaikutukset naudanlihantuotannon kannattavuuteen. Tutkimuksessa verrattiin emolehmiin perustuvaa tuotantomuotoa välitysvasikoihin perustuvaan tuotantomuotoon. Yrityskoon vaikutus kannattavuuteen tutkittiin jakamalla aineisto neljään eri kokoluokkaan. Tutkimusineistona käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 1993 verotietoihin perustuvaa yritys- ja tulotilaston 580 nautakarjatilaa. EU-jäsenyyden vaikutuksia naudalihantuotannon kannattavuuteen siirtymäkaudella tutkittiin staattisella simulointimallilla voimassa olevien hintojen ja tukien perusteella. Tulokset osoittavat, että naudanlihantuotanto on kannattavampaa välitysvasikkatiloilla kuin emolehmätiloilla. Oikaistun tuloslaskelman perusteella laskettu nettotulos oli noin 52 ooo mk/tila välitysvasikkatiloilla. Emolehmätiloilla nettotulos oli vastaavasti noin 32 000 mk/tila. Erot kannattavuudessa ovat tilastollisesti merkittäviä. Yrityskoon perusteella tehdyt kannattavuustutkimukset osoittivat, että tiloilla joilla oli noin 30 nautayksikön (25-40:n ny:n kokoluokka) karja, kannattavuus oli parempi kuin yli 40 nautayksikön tiloilla (yli 40 ny:n kokoluokassa oli kekimäärin 55 ny). Noin 30 nautayksikön tiloilla nettotulos oli 104 000 mk/tila ja yli 40 nautayksikön tiloilla 103 000 mk/tila. EU-jäsenyyden jälkeisen siirtymäkauden tarkastelu osoittaa, että kannattavuus naudanlihan tuotantoon erikoistuneilla tiloilla heikkenee merkittävästi. Tämä koskee varsinkin A- B-alueiden tiloja joille ei makseta pohjoista tukea. Siirtymäkauden jälkipuoliskolla toiminta muuttuu tappiolliseksi näillä tukialueilla. Simulointimallin mukaan C-tukialueilla kannattavuuden heikkeneminen ei ole yhtä voimakasta kuin A- ja B-alueilla. Etelä-Suomen naudanlihatuotantoon erikoistuneiden tilojen tulevaisuus jää pitkälti ns. vakavien vaikeuksien tukien päätösten varaan. Vaikka Euroopan komissio hyväksyi 141-tukipaketin, lopullista tukitaso- ja maksuperustapäätöstä ei toistaiseksi ole tehty. Arvio 141-tukipaketin tulovaikutuksista vuonna 1999 osoittaa, että kannattavuus paranee merkittävästi A- ja B-alueilla vakavien vaikeuksien tukien johdosta. Simulointimalli osoitti vuodelle 1999 noin 10 000 mk:n tappiollista tulosta A-tukialueella ilman vakavien vaikeuksien tukia. 141-tukipaketin tuotantotuen ja ympäristötuen kansallisena lisäosana maksettava kansallisen lisäosan tulovaikutus voi olla noin 50 000 mk/tila, jolloin nettotulos olisi noin 40 000 mk/tila A-tukialueella. The aim of this research was to study differences in the economic profitability between the two main techniques of beef production. Also, the effects of farm or heard size on profitability was investigated based upon taxation data from the year 1993. The effects of the EU membership on the profitability of beef production was simulated from year 1995 up to the year 2000. The results show that the economic profitability was better on the bull calf growing farms than on the farms with suckler cow herds. The farm net income on bull calf growing farms was FIM 52 000 per farm on average in 1993. Correspondingly, on the suckler cow farms, the farm net income was FIM 32 000 per farm. In an absolute sense, the profitability was at its maximum on farms with a herd size of about 30 cattle units. On these farms the farm net income was about FIM 104 000 per farm. On farms with a herd size above 40 cattle units, the farm net income was a little lower, FIM 103 000 per farm. There was, however, no statistical evidence for the difference in profitability between these two herd sizes. The simulation of the development after the EU integration shows that the profitability on beef farms rapidly deteriorates during the transitional period 1995-2000, especially on the farms located in the Southern Finland. In subsidy areas A and B, the beef farms begin to show economic losses in the second half of the transitional period. In the subsidy area C (the Central and Northern Finland), the economic development will be considerably less unfavourable as an effect of the long term Nordic subsidy program. The economic development on beef farms in the Southern Finland will heavily depend on the future decisions concerning the subsidy program for the so called remaining economic difficulties (Article 141 in the Accession treaty). At the time this study goes to press. the remaining economic difficulties subsidy program has been approved by the European Commission, but no final monetary subsidy levels have yet been specified. Therefore, it has not been possible to include these subsidies in the economic simulation. A crude approximation of the effects of the subsidy program on the profitability was, however, calculated for the year 1999 in the subsidy areas A and B. The results show a significant improvement in the profitability on the beef farms. v ok MTT Taloustutkimus (MTTL) The economics of beef production and the development of profitability after the EU membership in Finland