Ryvässipulin viljely ja varastointi
Vuosina 1991-1994 Maatalouden tutkimuskeskuksen Lapin tutkimusasemalla Rovaniemellä tutkittiin istutustiheyden ja istukaskoon vaikutusta ryvässipulin satoon sekä varastointilämpötilan vaikutusta sipulien säilyvyyteen ja istukkaan ominaisuuksiin. Kenttäkokeissa käytettiin pienisipulista, virustaudeis...
| Main Authors: | , |
|---|---|
| Other Authors: | |
| Format: | Report |
| Language: | Finnish English |
| Published: |
Maatalouden tutkimuskeskus
1996
|
| Subjects: | |
| Online Access: | http://jukuri.luke.fi/handle/10024/438478 |
| Summary: | Vuosina 1991-1994 Maatalouden tutkimuskeskuksen Lapin tutkimusasemalla Rovaniemellä tutkittiin istutustiheyden ja istukaskoon vaikutusta ryvässipulin satoon sekä varastointilämpötilan vaikutusta sipulien säilyvyyteen ja istukkaan ominaisuuksiin. Kenttäkokeissa käytettiin pienisipulista, virustaudeista puhdistettua pohjoissuomalaista (Pudasjärvi) ryvässipulikantaa no. 35. Vertailtavat istutustiheydet olivat 6 x 20, 9 x 20 ja 12 x 20 cm ja istukaskoot 15-24 ja 24-35 mm. Tutkitut varastointilämpötilat olivat 1-3 ºC, 23 ºC ja 1-3 ºC/28 ºC. Viimeksi mainitussa varastointitavassa sipuleita säilytettiin ensin 1-3 ºC:ssa ja 1.3. lähtien 28 ºC:en lämpötilassa. Istutustiheyden ja istukkaan koolla oli erittäin merkitsevä vaikutus sipulisatoon. Pienikokoinen, 15-24 mm istukas tuotti satoa keskimäärin 177 kg/100 m2 ja suurempi, 24-35 mm istukas 239 kg/100 m2. Tiheimmällä, 6 x 20 cm, istutustiheydellä saatiin keskimääräisesti suurin kokonaissato, 250 kg/100 m2. Harvimmalla, 12 x 20 cm istutustiheydellä keskimääräinen sato oli vain 169 kg/100 m2. Suurin yksittäinen sipulisato, 281 kg/100 m2 saatiin 6 x 20 cm istutustiheyttä ja 24-35 mm:n istukasta käyttäen. Vastaavasti pienimmän sadon, 144 kg/100 m2 tuotti 12 x 20 cm istutustiheys ja 15-24 mm:n kokoinen istukas. Istutustiheydestä riippumatta kookas istukas kasvatti kuusi ja pieni istukas neljä sipulia ryvästä kohti. Sipulin koko kasvoi istutustiheyden harvetessa, pientä istukasta käytettäessä 7,7 grammasta 9,8 grammaan ja kookkaampaa istukasta käytettäessä 6,7 grammasta 8,7 grammaan. Tautien aiheuttamat keskimääräiset tappiot olivat kylmävarastoinnissa 23,9 % ja lämminvarastoinnissa 6,0 %. Vastaavat haihduntatappiot olivat 21,7 ja 32,9 %. Keskimääräiset kokonaistappiot kylmävarastoinnissa olivat 45,6 ja lämminvarastoinnissa 38,9 %. Suurimmat, säilytystappiot tapahtuivat 2-3 ensimmäisen, varastointikuukauden aikana. Istukkaan varastointitavalla ei ollut merkitsevää vaikutusta kokeessa käytetyn sipulikannan kukkimisherkkyyteen eikä sadon tautisuuteen. The effect of the planting density and the size of the onion set on the yield as well as the effect of the storage temperature on storage losses and the quality of onion set were studied in Rovaniemi (66/35ŽN) at the Lapland Research Station of the Agricultural Research Centre of Finland in 1991 to 1994. In field trials, the potato onion strain no. 35,free from virus diseases from northern Finland (Pudasjärvi) was used. The planting densities were 6 x 20, 9 x 20 and 12 x 20 cm. Two different sizes of onion sets, 15-24 and 24-35 cm in diameter, were compared. The studied storage temperatures were 1-3 ºC, 23 ºC and 1-3 ºC/28 ºC (from the 1st of March onwards). Both the planting density and the size of the onion set had a very significant effect on the onion yield. On the average, the smaller onion set yielded 177 and the larger one 239 kg/100 m2. The highest planting density, 6 x 20 cm, gave the highest total yield, 250 kg/ 100 m2. When the lowest planting density, 12 x 20 cm, was used, the onion yield was only 169 kg/100 m2 on the average. The highest onion yield, 281 kg/100 m2, was obtained when the planting density was 6 x 20 cm and the size of onion set 24-35 mm. Correspondingly, when the planting density was 12 x 20 cm and the size of onion set 15-24 mm the lowest yield, 144 kg/100 m2, was obtained. Independently of the planting density, the larger onion set produced six and the smaller onion set four multipliers. The size of the onion increased when the planting density decreased, with the small onion set from 7.7 to 9.8 grams and with the larger onion set from 6.7 to 8.7 grams. In cool storage, losses caused by diseases were 23.9% and in warm storage only 6.0%, on the average. Correspondingly, losses of weight due to evaporation were 21.7 and 32.9%. The mean total storage loss in cool storage was 45.6 and in warm storage 38.9%. The greatest storage losses occurred during the first two to three months. The storage temperature had no effect on the flowering sensitivity of the onion strain used in trial. v ok Myynti MTT tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-k |
|---|