Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa

Vuosina 2007 2009 toteutetun Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa hankkeen tavoit-teena oli lisätä perunan satotasoa sekä parantaa sadon laatua ja siten lisätä perunan huoltovarmuutta Kar-jalan tasavallassa. Hankeen rahoittaja oli Euregio Karelia Naapuruusohjelma (Interreg/Tacis) ja...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Hiltunen, Lea, Sipilä, Anna, Hänninen, Niko, Virtanen, Elina
Other Authors: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / BEL Biotekniikka- ja elintarviketutkimus / Elintarviketutkimus (BEE)
Format: Report
Language:Finnish
Published: MTT 2011
Subjects:
Ka
Ta
Online Access:http://jukuri.luke.fi/handle/10024/438241
Description
Summary:Vuosina 2007 2009 toteutetun Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa hankkeen tavoit-teena oli lisätä perunan satotasoa sekä parantaa sadon laatua ja siten lisätä perunan huoltovarmuutta Kar-jalan tasavallassa. Hankeen rahoittaja oli Euregio Karelia Naapuruusohjelma (Interreg/Tacis) ja hankkeen toteuttamisesta vastasi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Ruukki. Muita yhteistyötahoja olivat NorTech Oulu/Oulun yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto, Karjalan tasavallan maa- ja metsätal-ousministeriö, Besovetskoen perunantuotantotila, Suomen siemenperunakeskus Oy, Elintarviketurvalli-suusvirasto Evira ja ProAgria. Karjalan tasavallassa, Petroskoin lähellä sijaitsevalla Besovetskoen tilalla kahden kasvukauden aikana toteutetuissa kenttäkokeissa testattiin kahden suomalaisen (Saturna ja Fambo) ja kahden venäläisen (Au-rora ja Lado ki) lajikkeen taudinkestävyys- ja tuotanto-ominaisuuksia paikallisissa olosuhteissa synteetti-sellä ja orgaanisella lannoituksella. Ensimmäisen vuoden koe perustettiin tarkastetuilla siemenperunoilla. Toisen vuoden koe toteutettiin ensimmäisen vuoden sadosta saaduilla siemenperunoilla. Ensimmäisen koevuoden perunasadoissa oli suuria eroja lajikkeiden välillä, mikä johtui siemenperunoi-den erilaisesta taustasta ja etenkin venäläisten lajikkeiden kasvustoissa runsaina esiintyneistä kasvi-taudeista. Fambo tuotti kumpanakin vuonna suurimman sadon (31 t/ha vuonna 2007 ja 36 t/ha vuonna 2008) muihin lajikkeisiin verrattuna (keskimäärin 19 t/ha vuonna 2007 ja 31 t/ha vuonna 2008). Fambon suurta satoa selittänee sen aikaisuus. Lannoitus ei vaikuttanut perunan satoon eikä kasvuston tai sadon tautisuuteen. Näiden tulosten perusteella näyttäisikin siltä, että orgaaninen lannoite eli komposti soveltuu hyvin perunan lannoitukseen Karjalan tasavallan tuotanto-oloissa, etenkin jos käyttömäärän ja täydennys-lannoituksen tarve määritetään ravinneanalyysin perusteella. Eniten kasvusto-oireita, sadon alennuksia ja laatuvioituksia näissä kenttäkokeissa aiheuttivat perunaseitti ja ...