| Summary: | Maatalouden ja maaseudun suhde sekä maatalouspolitiikan alueelliset vaikutukset ovat keskeisiä kysymyksiä Suomen ja koko EU:n maaseutualueiden kehittämisen kannalta. Ajan mittaan maatalouden sosio-ekonominen rooli maaseudulla on muuttunut, ja samanaikaisesti maatalouspolitiikkaa on pyritty integroimaan osaksi maaseudun kehittämispolitiikkaa. Tällä tutkimuksella on kolme päätavoitetta. Ensiksi selvitetään, mikä on maatalouden suhde maaseudun sosio-ekonomiseen kehitykseen Suomen eri maaseutualueilla. Toiseksi selvitetään, miten maatalouden ja maaseudun kehittämistuet kohdentuvat Suomessa; asiaa tarkastellaan erityisesti alueellisesti tasapainoisen sosio-ekonomisen kehityksen näkökulmasta. Kolmanneksi esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia maatalouspolitiikan muotoilemiseksi erityisesti aluevaikutusten kannalta. Tutkimuksessa tehty analyysi perustuu laajoihin tilasto- ja rekisteriaineistoihin, tukien kohdentumisen osalta ohjelmakaudelta 2000-2006. Tutkimustulokset osoittavat, että maatalouden ja maaseutualueiden sosio-ekonominen kehitys sekä niiden välinen suhde vaihtelevat merkittävästi alueittain. Lisäksi maatalouden alueelliset rakenteet ja kehityskulut sekä niiden kytkökset maaseutualueiden muuhun kehitykseen ovat moniulotteisia. Yleisesti voidaan todeta, että maatalouden kehityksen ja maaseudun muun aluekehityksen välillä ei ole merkittävää yhteyttä. Koska suurin osa maatalouden ja maaseudun kehittämistuista kanavoituu maatiloille, merkittävin osa kokonaistuesta kohdentuu Etelä- ja Länsi-Suomeen, joissa valtaosa maatiloista sijaitsee. Suurimmat aluekehittämisen haasteet sen sijaan ovat harvaan asutuilla Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueilla. Niin maatalouden kuin muun aluekehityksen näkökulmasta nykyinen maatalouspolitiikka ei ole tukenut merkittävästi maaseudun tasaista kehitystä. Tutkimuksen tulokset puoltavat maatalouspolitiikan tarkempaa räätälöimistä alueittain. The relationship between agriculture and rural areas and the spatial impacts of agricultural policy are crucial questions from the viewpoint of rural development in both Finland and the whole EU. Agricultural policy has extended its objectives beyond sectoral policy and is increasingly concerned with the spatial development of rural areas. At the same time, the socio-economic role of agriculture has changed. This study has three main objectives. Firstly, we explore the relationship between agricultural and socio-economic development in various rural areas in Finland. Secondly, we examine the allocation of agricultural and rural development supports in Finland. Thirdly, we present conclusions and recommendations for formulating agricultural policy, especially from the viewpoint of spatial impacts. The analysis is based on extensive statistical and register data. The data on agricultural and rural development support covers the programming period 2000-2006. The results of this study show that agricultural and socio-economic development in rural areas and the relationship between them remarkably vary between regions. In addition, the regional structures and developments of agriculture and their links to rural development are multidimensional. In general, it can be stated that there is no significant correlation between agricultural and regional development. Because a major part of agricultural and rural development support is channelled into individual farms, the largest part of support is allocated to southern and western Finland, where most farms are located. However, the greatest challenges of regional development occur in the sparsely populated rural areas of eastern and northern Finland. From the standpoint of both agricultural and regional development, current agricultural policy has not considerably promoted the uniform development of rural areas. The results of this study support the requirement of a more tailor-made agricultural policy for different regions. v ok MTT, viestintä ja informaatiopalvelut
|
|---|