| Summary: | Tämän diplomityön tavoitteena on arvioida Etelä-Karjalan nykyisten ja mahdollisten tulevaisuuden jätteenkäsittelymenetelmien kykyä saavuttaa Euroopan Unionin ja Suomen kansalliset yhdyskuntajätettä koskevat tavoitteet. Jätteenkäsittelyvaihtoeh-doissa on erityisesti otettu huomioon sivutuoteasetuksen vaikutukset. Tutkimuksessa määritetään Etelä-Karjalassa muodostuvat biohajoavan ja muun yhdyskuntajätteen kertymät ja niiden nykyinen käsittelyn jakauma. Etelä-Karjalassa syntyi vuonna 2003 noin 56 000 tonnia yhdyskuntajätettä, josta 43 000 tonnia oli biohajoavaa. Biohajoavasta jätteestä 29 % sijoitettiin kaatopaikalle, 29 % kierrätettiin, 30 % ohjautui biologiseen hyödyntämiseen ja 12 % käytettiin energiana. Kokonaisyhdyskuntajätekertymästä 61 % hyödynnettiin. Kaatopaikkadirektiivissä on asetettu tavoitteet biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen vähentämiselle. Vuonna 2009 kaatopaikalle saa sijoittaa 50 % ja vuonna 2016 enää 35 % vuonna 1995 muodostuneesta biohajoavasta yhdyskuntajätekertymästä. Jätemäärien kasvu huomioon ottaen sekä nykyisellä jätehuoltojärjestelmällä että mahdollisilla tulevaisuuden käsittelymenetelmillä Etelä-Karjalassa saavutetaan tai jopa ylitetään kaatopaikkadirektiivissä asetetut tavoitteet. The aim of this study is to demonstrate the opportunities of South-Karelia’s existing and potential waste treatment systems, in order to meet the current and future requirements of both the European Union and Finland with regards to municipality waste. The waste treatment options have been chosen taking into account the requirements of the animal by-product regulation. This research looks into the amount of municipality waste (biodegradable and non-biodegradable) generated in South-Karelia and the amounts divided by the current treatment options. In South-Karelia in 2003 approximately 56 000 tonnes of municipality waste was generated, consisting of 43 000 tonnes biodegradable waste. Of this 29 % was disposed of via the landfill option. 29 % was recycled, 30 % biologically recovered and 12 % used for energy production. 61 % of the whole municipality waste was recovered. Within the landfill directive, targets have been set for the reduction of biodegradable municipality waste disposed of into landfill sites. These are 50 % by 2009 and 35 % by 2016 based on biodegradable municipality waste generated in 1995. Taking into account the increasing amount of waste generated, if South-Karelia handles its waste management in either its current or future options it would be envisaged that the requirements of the landfill directive would be met or exceeded.
|
|---|