| Summary: | Volatility is an important concept in many financial aspects, such as in option pricing and portfolio optimization. There are several empirically tested theories, which aim to explain how volatility usually behaves with respect to financial time series. Important of these are volatility clustering and leverage effect, which explain that the price changes are usually followed by price changes of similar magnitudes and that there is a bias to bad news within investors, respectively. Financial crises are events which greatly affect the volatility of a market as the aftermath of crises include huge decrease in asset values. This thesis studies the volatility characteristics of the Nordic countries (Finland, Sweden, Norway, Denmark, and Sweden) and how the global financial crisis affected them. In addition, the co-movements of the markets over time are examined. The data analyzed in this thesis consists of daily returns of countries’ major indices, representing their respective economic conditions, from January 2006 to July 2011, capturing the global financial crisis. This period is divided into two subperiods, pre-crisis and post-crisis period, in order study the effects of the crisis. Univariate EGARCH model, which allows for asymmetric response to shocks, is used to model the conditional volatility of the time series. To study the co-movements of the series, conditional correlation is modeled by ADCC-EGARCH model, which again allows for asymmetric response and the correlation to vary over time. It is found that the volatility clustering is present in each of the series, and that the persistence parameter, which measures it, increased following the crisis, except in the case of Iceland. Leverage effect is also found to be present in each series, and it lessened after the crisis, indicating that the positive news had more of an effect on the volatility. Co-movements of the countries are found to vary over time, and that the differences are sometimes relatively large. However, the movements are short lived, and it is found that the crisis didn’t affect the co-movement. Concluding, the crisis increased the volatility but did not affect the correlation. Volatiliteetti on tärkeä konsepti monessa rahoitukseen liittyvässä teoriassa, kuten portfolio-optimoinnissa sekä optioiden hinnoittelussa. Empiirisesti, volatiliteetista on tunnistettu muutamia piirteitä, jotka yleensä pätevät tuottoaikasarjoihin. Tärkeitä näistä ovat volatiliteetin kasaantuminen, joka selittää sitä, että suuria hinnan vaihteluita seuraa yleensä suuret vaihtelut ja toisin päin, ja vipuvaikutus, joka selittää sitä, että sijoittajat ylireagoivat huonoihin uutisiin suhteessa hyviin uutisiin. Suuri vaikutus volatilitteettiin on finanssikriiseillä, joiden jälkimaininkeihin kuuluu suuri menetys omaisuuserien arvosta. Tässä tutkielmassa tutkitaan pohjoismaiden volatiliteetin piirteitä, sekä miten globaali finanssikriisi vaikutti niihin. Sen lisäksi tutkitaan maiden välistä korrelaatio ja kuinka se käyttäytyy ajan yli. Tutkielmassa analysoitu data muodostuu pohjoismaiden suurimpien indeksien päivittäisistä tuotoista tammikuusta 2006 heinäkuuhun 2011, joka kattaa globaalin finanssikriisin. Jotta finanssikriisin vaikutuksia voitaisiin tutkia, periodi jaetaan kahteen periodiin: periodi ennen ja jälkeen finanssikriisin. Yksittäisen muuttujan EGARCH tilastollista mallia hyödynnetään ehdollisen volatiliteetin mallintamisessa. Mallilla on mahdollista mallintaa epäsymmetrinen reaktio shokkeihin. Maiden välinen ehdollinen korrelaatio, jonka avulla voidaan tutkia sen ajan yli käyttäytymistä, mallinnetaan ADCC-GARCH mallilla, joka yksittäisen muuttujan mallin tavoin mahdollistaa epäsymmetriset reaktiot. Tutkimustulokset kertovat, että volatiliteetin kasaantuminen on havaittavissa jokaisessa aikasarjassa. Lisäksi mallin volatiliteetin pysyvyyttä mittaava estimaattori kasvoi kriisin jälkeisenä aikana, paitsi Islannin tapauksessa. Volatiliteetin vipuvaikutus on myös havaittavissa jokaisessa aikasarjassa ja se heikkeni kriisin jälkeisenä aikana, mikä viittaisi siihen, että huonoihin uutisiin ei enää ylireagoitu niin herkästi. Maiden välinen korrelaatio vaihtelee ajan yli ja vaihtelut ovat suhteellisen suuria. Vaihtelut kuitenkin ovat lyhytikäisiä eikä finanssikriisillä ole havaittavaa vaikutus korrelaatioon.
|
|---|