Risteytyksen, virikekasvatuksen ja loisinnan vaikutus Saimaan järvilohen (Salmo salar m. sebago) vaelluskäyttäytymiseen ja kalastettavuuteen

Populaatioiden eriytyminen ja pienentyminen voi johtaa niiden uhanalaistumiseen ja geneettisen monimuotoisuuden kaventumiseen. Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen (Salmo salar m. sebago) elinvoimaisuuden kohentamiseksi on tehty risteytyskokeiluja järvilohta geneettisesti monimuotoisempien mer...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Oinonen, Jukka
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2024
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202412318024
Description
Summary:Populaatioiden eriytyminen ja pienentyminen voi johtaa niiden uhanalaistumiseen ja geneettisen monimuotoisuuden kaventumiseen. Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen (Salmo salar m. sebago) elinvoimaisuuden kohentamiseksi on tehty risteytyskokeiluja järvilohta geneettisesti monimuotoisempien merilohikantojen kanssa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vaikuttaako risteytys lohenpoikasten vaelluskäyttäytymiseen tai kalastettavuuteen. Lisäksi tutkittiin muuttaako virikekasvatus tai loisinta risteytyksen vaikutuksia. Kokeet suoritettiin 2-vuotiailla järvilohilla ja Nevajoen merilohilla (Salmo salar L.) sekä niiden keskinäisillä risteymillä. Osa kaloista infektoitiin näkökykyä heikentävällä Diplostomum pseudospathaceum -imumatoloisella ja osa virikekasvatettiin neljän kuukauden ajan monipuolistamalla kasvatusaltaiden olosuhteita. Vaelluskokeessa PIT-merkittyjen lohien smolttivaellusta havainnoitiin kehäantenneilla uoma-altaissa. Kalastuskokeessa kaloja pyydettiin vapavälinein tutkimusaltaista. Risteytys lisäsi vaelluspoikasten eli smolttien vaellusaktiivisuutta. Risteymien vaellushuippu ajoittui puhtaiden kantojen vaellushuippujen väliin, tukien käsitystä vaelluksen ajoittumisesta geneettisesti säädeltynä ominaisuutena. Virikekasvatus laski lohien vaellusaktiivisuutta, aikaisti vaellushuippua ja lisäsi pyydystettävyyttä verrattaessa standardikasvatukseen osoittaen, että jopa lyhytkestoisella virikekasvatuksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Voimakkaasti loisitut kalat vaelsivat päiväsaikaan kontrollikaloja enemmän, kun yöllä vastaavaa ei havaittu. Heikentynyt näkökyky saattaa siten muuttaa lohen adaptiivista ominaisuutta vaeltaa yöllä. Risteytyksellä tai loisinnalla ei puolestaan ollut vaikutusta kalastettavuuteen. Infektoitujen lohien silmien kaihin peittävyydessä ei myöskään havaittu merkitseviä eroja risteytysryhmien välillä. Koska risteytys ei vaikuttanut merkittävästi vaelluskäyttäytymiseen tai kalastettavuuteen, tulokset tukevat aiempaa käsitystä risteytyksen soveltuvuudesta järvilohen elinvoimaisuuden ...