Arktisia lohikaloja loisivan sukasjuotikkaan (Acanthobdella peledina) esiintymisestä ja ekologiasta Suomen tunturijärvissä

Acanthobdella peledina is a 0.9–3.3 cm long fish parasite living mainly on the skin of salmonid fishes in Fennoscandia. It attaches to the body of fish, feeding on blood, skin, fins and flesh. A. peledina parasitizes eight species or ecotypes of fish in Finland: Arctic charr (Salvelinus alpinus), br...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Lakka, Hanna-Kaisa, Kangosjärvi, Henna, Savikko, Ari, Arnekleiv, Jo Vegar, Qvenild, Tore
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
Published: Suomen biologian seura Vanamo ry 2024
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202404263147
Description
Summary:Acanthobdella peledina is a 0.9–3.3 cm long fish parasite living mainly on the skin of salmonid fishes in Fennoscandia. It attaches to the body of fish, feeding on blood, skin, fins and flesh. A. peledina parasitizes eight species or ecotypes of fish in Finland: Arctic charr (Salvelinus alpinus), brown trout (Salmo trutta), lake trout (Salvelinus namaycush), grayling (Thymallus thymallus), vendace (Coregonus albula), common whitefish (Coregonus lavaretus), humpback whitefish (Coregonus pidschian) and blaufelchen (Coregonus wartmanni). It has been found in 18 locations in Finland, including 11 lakes, 6 rivers and one closed fish farm. Infection rate was up to 33 % of Arctic charr in Lake Pitsusjärvi. Morphological drawings of A. peledina done under a stereomicroscope are presented. Parasites are not harmful to humans and the fish can be cleaned and cooked as usual. Suomen tunturijärvissä esiintyy ainutlaatuinen lohikala nieriä (Salvelinus alpinus). Vielä nieriääkin harvinaisempi arktinen laji roikkuu kalan kyydissä, aivan sen evien juurella – arktinen loinen, sukasjuotikas (Acanthobdella peledina). Tämä lohikalojen loisintaan erikoistunut laji löytyi syksyllä 2020 Enontekiön Käsivarren järvistä, 65 vuoden tauon jälkeen. Tarkempien tutkimusten sekä ammatti- ja vapaa-ajan kalastajien avulla sukasjuotikkaan levinneisyysalue saatiin selvitettyä Suomesta. peerReviewed