Vastakuoriutuneiden mateenpoikasten esiintyvyys Keski-Suomen karuissa järvissä

Made (Lota lota) on pohjoisella pallonpuoliskolla ainoa makeassa vedessä elävä turskakala. Made on lisätty Suomessa silmälläpidettävien lajien listalle vuonna 2019 heikenneiden kantojen vuoksi. Made kutee pääosin talvella matalikoille ja rannoille, mutta osa populaatioista voi kutea keväällä syvänte...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Väkevä, Topi
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2023
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309074966
Description
Summary:Made (Lota lota) on pohjoisella pallonpuoliskolla ainoa makeassa vedessä elävä turskakala. Made on lisätty Suomessa silmälläpidettävien lajien listalle vuonna 2019 heikenneiden kantojen vuoksi. Made kutee pääosin talvella matalikoille ja rannoille, mutta osa populaatioista voi kutea keväällä syvänteissä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mateenpoikastiheyksien sekä ajallisia ja alueellisia muutoksia että eroavaisuuksia. Aineisto koostui siikakalojen poikasten tarkkailun ohessa kertyneestä aineistosta vuosilta 1999–2020. Tutkimusjärvinä toimivat Konnevesi, Puula ja Päijänteen Tehinselkä. Näytteitä kerättiin ranta alueen matalimmasta vyöhykkeestä putkihaavilla ja syvemmillä ranta-alueilla sekä ulapoilla bongo-haaveilla. Näytteet säilöttiin formaliini–etanoliseokseen ja käsiteltiin myöhemmin laboratoriossa. Aineisto analysoitiin muun muassa yhden ja useamman muuttujan varianssianalyyseillä sekä Spearmanin korrelaatioanalyysillä. Tutkimuksessa selvisi, että mateenpoikasia esiintyy eniten kaikkien järvien matalimmassa rantavyöhykkeessä. Syvyysvyöhykkeiden poikastiheyksien väliset korrelaatiot kuitenkin vaihtelivat järvikohtaisesti. Näyteruutujen välillä havaittiin merkitseviä eroja poikastiheyksissä. Runsaimmin poikasia esiintyi ruuduilla, jotka olivat habitaatiltaan suojaisia lahtia. Vuosittaiset poikastiheydet vaihtelivat suuresti järvien sisällä, ja tämän lisäksi itse ruutukohtaisissa poikastiheyksissä oli myös runsasta vuosien välistä vaihtelua. Vuotuisissa matalimman vyöhykkeen poikastiheyksissä havaittiin Konneveden ja Puulan välillä merkitsevää assosiaatiota, kun taas ulapan poikastiheydessä merkitsevää assosiaatiota havaittiin vain Puulan ja Tehinselän välillä. Mielenkiintoista tuloksissa oli, ettei järvien ulapoiden ja matalimpien vyöhykkeiden suhteellisissa poikastiheyksissä havaittu merkitsevää eroa, vaan suhteelliset tiheydet olivat jopa samankaltaisia. Tuloksista saatiin suuntaa mahdolliselle tavalle tehdä mateenpoikastarkkailuita, mutta tulosten ja muuttujien varmistamiseksi lisätutkimus olisi hyväksi. ...