Saimaan järvilohen (Salmo salar m. sebago) sukutuotteiden säilytysajan vaikutus jälkeläisten varhaiseen elinkelpoisuuteen

Saimaan järvilohen (Salmo salar m. sebago) säilyminen Suomen eläimistössä alkuperäisenä ja geneettisesti omana kantanaan on ollut Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen rakentamisesta (1971) lähtien täysin vesiviljelyn ja istutusten varassa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Enonkosken kalanviljelylaitoksella...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Turkka, Juha-Pekka
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2022
Subjects:
pH
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210184894
Description
Summary:Saimaan järvilohen (Salmo salar m. sebago) säilyminen Suomen eläimistössä alkuperäisenä ja geneettisesti omana kantanaan on ollut Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen rakentamisesta (1971) lähtien täysin vesiviljelyn ja istutusten varassa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Enonkosken kalanviljelylaitoksella säilytetään äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun Saimaan järvilohen emokalastoja. Nykyään kannan säilymisen edellytyksenä on luonnosta pyydettyjen emokalojen sukutuotteet, joista perustetaan kasvatukseen vuosittain aina uusi emoparvi-ikäluokka. Emokalojen kutunousu ja kalojen sukukypsyminen tapahtuu usein pitkällä aikavälillä, jonka vuoksi sukutuotteita joudutaan säilyttämään jopa muutamia viikkoja ennen mädin hedelmöityksiä. Pitkät säilytysajat voivat heikentää hedelmöitystulosta ja alkioiden varhaiskehitystä, jolloin joidenkin emojen jälkeläisiä voidaan menettää kokonaan, ja siten emokalaston geneettinen monimuotoisuus pienenee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää järvilohen sukutuotteiden säilytysajan vaikutusta jälkeläisten varhaiseen elinkelpoisuuteen (poikasten normaali kehitys ja elossa säilyminen). Mädin ovaarionesteen pH-arvoa seurattiin kahden viikon säilytysjakson aikana. Maidin laadun muutosta seurattiin säilytyksen aikana tietokoneavusteisen siittiöiden liikkuvuusanalyysin (CASA) avulla. Emokalojen paritukset suoritettiin matriisihedelmöityksin ja jokainen yhdistelmä (täysperhe) haudottiin erillisissä haudontayksiköissä. Näin aineistosta voitiin arvioida myös vanhempien suhteellisia vaikutuksia jälkeläisten varhaista elinkykyä kuvaaviin ominaisuuksiin. Sukutuotteiden säilytysajan pidentyessä alkioiden elinkyky, ovaarionesteiden pH-arvot sekä siittiöiden liikkuvuus ja uintinopeus laskivat merkitsevästi. Poikasten elinkyvyssä eri naaraiden ja naaras-koirasyhdistelmien (perheiden) välillä oli ajan suhteen merkittävää vaihtelua. Myös siittiöiden liikkuvuus naaraiden ovaarionesteessä aktivoituna vaihteli merkitsevästi ajan suhteen eri koiraiden ja perheiden välillä. Tulosten perusteella järvilohen ...