Juniorijalkapalloilijan suorituskyvyn yhteys akuuttien alaraajavammojen riskiin

Jalkapallo on Suomessa luokiteltu suosituimmaksi palloilulajiksi 7–14-vuotiaiden keskuudessa. Jalkapallon harrastaminen aikaansaa monia positiivisia terveysvaikutuksia, mutta myös urheiluvammat ovat erittäin yleisiä juniorijalkapallossa. Urheiluvammojen ennaltaehkäisemiseksi tulee selvittää jalkapal...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Uotila, Aliisa
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2021
Subjects:
Online Access:http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202102111529
Description
Summary:Jalkapallo on Suomessa luokiteltu suosituimmaksi palloilulajiksi 7–14-vuotiaiden keskuudessa. Jalkapallon harrastaminen aikaansaa monia positiivisia terveysvaikutuksia, mutta myös urheiluvammat ovat erittäin yleisiä juniorijalkapallossa. Urheiluvammojen ennaltaehkäisemiseksi tulee selvittää jalkapalloilijoiden tyypillisimmät vammat sekä riskitekijät. Erityisesti alle 13¬–vuotiaita käsitteleviä jalkapallotutkimuksia on tehty vähän. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää nuorten jalkapallojunioreiden suorituskyvyn yhteyttä akuuttien alaraajavammojen loukkaantumisriskiin. Suorituskykyä tarkasteltiin nopeuden, kestävyyden, ketteryyden ja pallollisen ketteryyden kautta. Tämän tutkimuksen aineisto on osa laajempaa UKK-instituutin Terve Futaaja -tutkimusta. Aineisto kerättiin vuosina 2014–2015 Sami Hyypiä Akatemian ja UKK-instituutin toimesta. Tutkimusjoukko (n=467; 375 poikia, 92 tyttöjä) koostui 10 eri juniorijalkapalloseurasta ympäri Suomea, missä pelaajat olivat iältään 9–14–vuotiaita (M=12,1). Pelaajien esitiedot selvitettiin lomakkeen avulla. Suorituskykyä mitattiin 5–loikkahypyllä, esikevennyshypyllä, ketteryys-, Yo-Yo- ja nopeustestillä sekä pujottelu- ja syöttötestillä. Altistusaika kerättiin päiväkirjojen muodossa erotellen harjoitus ja peliaika toisistaan. Vammojen rekisteröinti tapahtui tekstiviestijärjestelmää hyödyntäen viikoittain. Seuranta kesti 20 viikkoa alkaen tammikuusta. Analyysit toteutettiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmalla. Seurannan aikana raportoitiin 232 akuuttia alaraajavammaa. Ilmaantuvuus kokonaisuudessaan 1000 h kohti oli 5,50, joista harjoituksissa vammoja ilmeni 1000 h kohti 3,35 ja peleissä 20,71. Analyysien mukaan suorituskyky ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä alaraaja vammariskiin (p>0,05). Kehonosittain eroteltuna akuutin reisivamman ja ketteryystestin välillä oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä yhteys (p=0,006). Sen mukaan ketteryystestin nopeammin suorittaneilla pelaajilla oli 2,854 kertainen riski saada akuutti reisivamma. Kuitenkin kolmanneksia ...