| Summary: | [EN] This MA thesis examines the history of the non-initial-syllable labial vowels in Finnic and Saami languages. Etymologically connected vocabulary as presented in the etymological dictionary SSA is analyzed in the light of state-of-the-art knowledge. The result is that 37 word-pairs can credibly be reconstructed to a common Saami-Finnic stage with a second-syllable labial vowel, and a dozen of them are phonologically compelling cognates (not borrowings). The result points to the existence of non-initial labial vowels already in a common proto-language. On the other hand, cases where a cognate item has a labial vowel only in a part of the Saami-Finnic language area suggest that the labial vowels may also have secondarily spread within vocabulary and between language varieties. –––––––––– [FI] Jälkitavun labiaalivokaaleja on pidetty itämerensuomen ja saamen yhteisen välikantakielen uudennoksena, ja tutkielman tavoitteena on arvioida, kuinka perusteltu tämä oletus nykytutkimuksen valossa on. Aineistona ovat ne Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SSA) sana-artikkelit, joissa on esitetty mahdollisesti yhteistä alkuperää oleviksi sellaiset saamen ja (itämeren)suomen sanat, jotka molemmat sisältävät labiaalivokaalin toisessa tavussa. Sanarinnastuksista 37 eli hieman yli puolet osoittautui sellaisiksi, että niiden perusteella voidaan rekonstruoida jälkitavun labiaalivokaalin sisältävä yhteinen lähtömuoto. Näistä kymmenkunta ei äänteellisin perustein voi myöskään olla lainoja kieliryhmästä toiseen. Tulokset vahvistavat, että itämerensuomessa ja saamessa on joukko yhteisiä sanoja, joissa voidaan perustellusti olettaa olleen jälkitavun labiaalivokaali jo yhteisessä kantakielessä. Kuitenkin sanastossa on tapauksia, joissa jälkitavun vokaali on labiaalinen vain osassa itämerensuomalais-saamelaista kielialuetta. On siten mahdollista, että labiaalivokaalien yleistyminen sanastossa ja maantieteellinen leviäminen olisi tapahtunut osin vasta kieliryhmien erkaantumisen jälkeen.
|
|---|