Ahdaskurun silta, Kilpisjärvi, Enontekiö : Museosillan kunnossapitosuunnitelma

Ahdaskurun silta sijaitsee Muonion ja Kilpisjärven välisellä valtatiellä E8/ 21 Kilpisjärven kylän ja tullin pohjoispuolella. Lähellä Suomen ja Norjan välistä rajaa sijaitseva vuonna 1943 valmistunut silta ylittää Siilasjärveen johtavan Ahtaankurunjoen. Rakenteeltaan silta on kivinen holvisilta. Ahd...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Pentti, Mikko, Soosalu, Laura
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Pirkanmaan ELY-keskus 2022
Subjects:
Online Access:https://www.doria.fi/handle/10024/186499
Description
Summary:Ahdaskurun silta sijaitsee Muonion ja Kilpisjärven välisellä valtatiellä E8/ 21 Kilpisjärven kylän ja tullin pohjoispuolella. Lähellä Suomen ja Norjan välistä rajaa sijaitseva vuonna 1943 valmistunut silta ylittää Siilasjärveen johtavan Ahtaankurunjoen. Rakenteeltaan silta on kivinen holvisilta. Ahdaskurun silta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä Käsivarren suurtunturien maisema-alueella. Museokohteena Ahdaskurun silta on helposti saavutettavissa, mitä tukee myös Kilpisjärven alueen matkailullinen toiminta. Ahdaskurun sillan saavutettavuutta parannetaan sijoittamalla uusittava opastaulu paremmin ja parantamalla sillan näkyvyyttä katselutasanteelta sijoittamalla uusittavat portaat paremmin. Ahdaskurun silta otettiin museokohteeksi 1983. Päätös on perusteltu sillä, että kyseessä on ainoa Lapin tiepiirin alueella säilynyt kiviholvisilta. Myös sillan merkitys Lapin sodan aikaisissa taisteluissa on mainittu, kuten sillasta tehty kirjoitelmakin. Ahdaskurun sillan yli kulkevalla Tornionjokilaakson ja Norjan Jyykeänvuonon välisellä liikennereitillä on esihistoriallisiin aikoihin ulottuvat juuret. Ahdaskurun silta rakennettiin toisen maailmansodan aikana osana Käsivarrentietä ja sen liikennehistoriallinen arvo liittyy pääosin sodan aikaisiin tapahtumiin. Tien rakentaminen alkoi lokakuussa 1939 kapeana erämaatienä matkailun tarpeisiin, mutta talvisodan alettua tavoitteeksi asetettiin salaisissa suunnitelmissa mukana ollut raskaan tavaraliikenteen kestävä maantie Jyykeänvuonon Skibotnin satamaan. Tiehanketta mutkisti Saksan Norjan miehitys sekä tietöiden aikana alkanut jatkosota, joka katkaisi kauppayhteydet länteen ja vei työmaan miehistön rintamalle. Miehistönä käytettiin vuosina 1941 ja 1942 pääasiassa sotavankeja, joiden kuolleisuus ensimmäisen jatkosodan talven aikana oli valtavaa. Koko sodan ajan työmaalla oli myös työvelvollisia. Loppuosat tiestä rakennettiin 1944 saksalaisten pioneerien, rangaistus- ja sotavankeja ...