Arktisen alueen geopolitiikka 2000-luvulla

Globaalit suurvaltojen väliset jännitteet ja tapahtumat ovat vahvasti kytkeytyneitä arktisen alueen geopoliittiseen kehykseen. Varsinkin viime aikoina Itä-Euroopan ja Itämeren piirissä ilmenneet jännitteet heijastuvat alueelle hidastaen sen taloudellista kehittämistä sekä Koillis- ja Luoteisväylien...

Full description

Bibliographic Details
Other Authors: Kettunen, Ossi, fi=Maanpuolustuskorkeakoulu|sv=Försvarshögskolan|en=National Defence University|, fi=Sotataidon laitos|sv=Institutionen för krigskonst|en=Department of Warfare|
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: fi=Maanpuolustuskorkeakoulu|sv=Försvarshögskolan|en=National Defence University| 2022
Subjects:
Online Access:https://www.doria.fi/handle/10024/185229
Description
Summary:Globaalit suurvaltojen väliset jännitteet ja tapahtumat ovat vahvasti kytkeytyneitä arktisen alueen geopoliittiseen kehykseen. Varsinkin viime aikoina Itä-Euroopan ja Itämeren piirissä ilmenneet jännitteet heijastuvat alueelle hidastaen sen taloudellista kehittämistä sekä Koillis- ja Luoteisväylien käyttöönottoa. Kansainvälistä yhteistoimintaa edellyttävät sää- ja jäätilanneinformaation jakaminen sekä meriliikenteen turvallisuus ovat edelleen vaikeasti voitettavia ongelmia. Venäjä on ryhmittänyt noin puolet laivastonsa uusimmista sukellusveneistä ja tehokkaimmista pinta-aluksista arktiselle alueelle. Samalla se on ottanut uudelleen käyttöön lentokenttiä ja uusinut tukikohtaverkostoaan sekä ryhmittänyt alueelle meri- ja ilmapuolustuskaluston uusimpia versioita. Sillä on alueelle ryhmitettynä puolustukseen ja hyökkäyksellisiin operaatioihin kykeneviä moderneja voimia, joita se pystyy nopeasti vahventamaan. Yhdysvaltojen puolustus Arktiksella nojautuu vahvasti satelliittien muodostamaan tilannekuvaan ja ohjustentorjuntajärjestelmiin, jossa ilmavoimat ja ydinsukellusveneiden ballististen ohjusten luoma ohjusuhka muodostavat strategisen komponentin. Yhdysvallat on doktriininsa muutosten mukaisesti vähentänyt joukkojensa määrää Euroopasta ja korostanut eurooppalaisten velvollisuutta vastata omasta puolustuksestaan sekä kumppanuussuhteiden merkitystä. Tämä on antanut liikkumatilaa Venäjälle palata Neuvostoliiton hallinnon ajan etupiiriajatteluun. Kiinan nousu supervallaksi ja sen kunnianhimoiset valtapyrkimykset ovat vaikuttaneet arktisen alueen ja myös Pohjoismaiden turvallisuuspolitiikkaan. Alueen valtiot joutuvat entistä tarkemmin ottamaan huomioon Kiinan taloudellisten ja tieteellisten aloitteiden seurannaisvaikutukset omassa turvallisuuspolitiikassaan. Kun tarkastellaan arktisen alueen infrastruktuurin, merenkulun turvallisuuden, talouden ja logistiikan parannusmahdollisuuksia, nousevat Euroopan unioni ja Arktinen neuvosto toiminnan keskiöön. Ei-sotilaallisina instituutioina, Euroopan unionin ollessa myös ...