Norjan turvallisuusintressit sen vallitsevassa sotilaallisessa uhkaympäristössä arktisella alueella

• Main Author: Korhonen, Joonas
• Other Authors: Sotataidon laitos
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: 2020
• Subjects: Norja; Venäjä; identiteetti; turvallisuus; asevoimat; arktinen alue; Strategia; Arktinen alue; Arktis*
• Online Access: https://www.doria.fi/handle/10024/177719

Tässä tutkimuksessa määriteltiin, mitä turvallisuusintressejä Norja näkee itsellään sen vallitsevassa sotilaallisessa uhkaympäristössä arktisella alueella. Tutkimuksen näkökulmat sidottiin Ukrainan kriisiin, Venäjän muodostamaan sotilaalliseen uhkaan sekä Norjan asevoimien kehittämiseen. Ne rajasivat tutkimusasetelmaa ja ohjasivat tutkimusprosessin etenemistä. Konstruktivismi toimi tutkimuksen teoreettisena näkökulmana. Sen mukaan valtiot ja muut asiat rakentuvat sosiaalisen vuorovaikutuksen tuotoksina kansainvälisessä järjestelmässä. Konstruktivismi korostaa sosiaalisen todellisuuden merkitystä materiaalisen todellisuuden ylitse. Tutkittava ilmiö ja teoria ohjasivat tutkimusaineiston valintaa siten, että aineiston oli edustettava Norjan valtiollista näkökulmaa parhaiten. Primäärilähteet koostettiin Norjan virallisista asiakirjoista. Aineistoa analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, mikä tarkoitti tutkimusasetelman rakentamista konstruktivismin teoreettisten olettamusten lähtökohdista. Tutkimusasetelman punaisena lankana oli, että intressit ovat lähtöisin identiteetistä ja intresseistä syntyy valtiotason toimintaa. Tutkimusasetelma ohjasi tutkimusprosessin etenemistä, missä aineistoa analysoitiin tutkimuskysymyksien ja teoriasta johdettujen käsitteiden näkökulmasta. Varsinainen tutkimus rakentui kolmesta pääluvusta, jotka muodostivat kronologisesti etenevän kokonaisuuden tutkimusasetelman mukaisesti. Kolmannessa pääluvussa tutkittiin Norjan arktisen turvallisuusidentiteetin rakentumista. Neljännessä pääluvussa tutkittiin Norjan näkemyksiä Venäjästä sotilaallisena uhkana Ukrainan kriisin jälkeen. Viidennessä pääluvussa tutkittiin Norjan näkemyksiä sen sotilaallisen puolustuksen kehittämisestä. Ilmiötä lähestyttiin olettamuksella, että Norjan vallitsevia turvallisuusintressejä ei tutkimuksen alussa tunnettu. Ne määriteltiin yhdessä Norjan identiteetistä lähtöisin olevien turvallisuustarpeiden, Norjan sotilaallisen uhkaympäristön sekä asevoimien kehittämisen eli intresseistä syntyvän ...