Voimanprojisointikyky osana Venäjän voimapolitiikkaa

Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten Venäjä suhtautuu sotilaallisen voimansa projisointiin rajojensa ulkopuolelle ja millainen kyky siihen sillä on? Vastaus selvitettiin määrittelemällä ensin kirjavasti käytetty voiman projisoinnin käsite. Seuraavaksi Venäjän valtiohallinnon virallisasiakirjoja an...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Mononen, Toni
Other Authors: Sotataidon laitos
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: 2018
Subjects:
Online Access:http://www.doria.fi/handle/10024/160415
Description
Summary:Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten Venäjä suhtautuu sotilaallisen voimansa projisointiin rajojensa ulkopuolelle ja millainen kyky siihen sillä on? Vastaus selvitettiin määrittelemällä ensin kirjavasti käytetty voiman projisoinnin käsite. Seuraavaksi Venäjän valtiohallinnon virallisasiakirjoja analysoimalla tutkittiin syitä, joiden johdosta Venäjän voisi käyttää sotilaallista voimaa rajojensa ulkopuolella. Lopuksi analysoitiin Venäjän asevoimien kykyjä voiman projisointiin laaditun määritelmän tarkoittamalla tavalla. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytettiin tutkimusmenetelminä teoreettista käsiteanalyysiä ja sisällönanalyysiä. Tutkimus perustui kirjalliseen aineistoon, joka jakautui kolmeen osaan. Käsitemäärittelyä varten aineisto muodostui erilaisista olemassa olevista määritelmistä ja käyttötavoista. Venäjän valtiohallinnon näkemyksiä analysoitiin viiden virallisasiakirjan perusteella. Venäjän asevoimien analyysi perustui aikaisemman tutkimuksen, tilastojen, teknisten tietojen sekä yksittäisten uutisten muodostamaan kokonaisuuteen. Voiman projisointikyky on kykyä siirtää ja ylläpitää sotilaallisia suorituskykyjä maan rajojen ulkopuolella. Aikalaisilmiöitä tästä suorituskyvystä ovat ulkomailla olevat tukikohdat, kuljetusilmavoimat, lentotukialusosastot ja strategiset ydinsukellusveneet. Syitä, joiden vuoksi Venäjä voisi käyttää sotilaallista voimaa rajojensa ulkopuolella, ovat ulkomailla asuvien Venäjän kansalaisten suojeleminen aseellisilta hyökkäyksiltä, ulkomailla olevia venäläisjoukkoja vastaan tehtävien hyökkäysten torjuminen, liittolaismaiden puolustaminen, osallistuminen rauhanturvaamiseen, merirosvousta vastaan taistelu ja kuljetusreittien turvaaminen, Venäjän taloudellisten toimien turvaaminen valtamerillä, kansainvälisen terrorismin torjunta, Venäjän kansallisten intressien turvaaminen arktisella alueella, NATOn laajeneminen sekä Venäjän lipun ja sotilaallisen voiman näyttäminen. Voiman projisoinnin käsitemäärittelyn piirteiden – maantieteellinen etäisyys, ajallinen kesto ja sotilaallinen kapasiteetti – näkökulmasta Venäjän asevoimien kyvykkyys mainituissa suorituskyvyissä vaihtelee ainoan lentotukialusosaston hyvin rajoitetusta ydinsukellusveneiden globaalisti tehokkaaseen suorituskykyyn. Venäjä on tutkimuksen geopoliittis-sotilasstrategisen teorian mukaisesti euraasialainen maa- ja merivalta. Sillä on paljon erilaisia turvallisuuspoliittisia intressejä lähialueillaan, joita se on valmis edistämään myös voimakeinoin. Sotilaallinen voiman projisointi on yksi vaihtoehto, mutta ei ainoa. Koska sotilaallista voimaa voidaan projisoida painostustarkoituksessa tai sotilaallisia toimia valmistavana toimenpiteenä, ei voiman käyttö toista osapuolta vastaan sisälly siihen määritelmällisesti. Venäjän kyky edistää intressejään projisoimalla voimaa on vaihteleva, sillä erilaiset potentiaaliset ongelmat jakautuvat maantieteellisesti eri tavoin. Pois lukien ydinsukellusveneiden globaali ulottuvuus ja toimintakyky, Venäjän voiman projisointikyky muilla kolmella suorituskyvyllä rajoittuu alueelle, joka kattaa Euroopan, pääosan Pohjois-Afrikkaa, Lähi-idän ja pääosan manner-Aasiasta.