| Summary: | Ilmastonmuutoksen seurauksesta muuttuva Arktinen alue on saanut aikaan maailmanlaajuisen kiinnostuksen heräämisen. Alueen potentiaaliset luonnonvarat ja merireitit ovat muuttu-neet taloudellisesti tärkeiksi, mutta samalla niiden turvallisuuspoliittinen merkitys on kasvanut. Kanadan ja Yhdysvaltojen intressit näkyvät myös Arktisen alueen politiikassa. Maiden syvän yhteistyön ja liittolaisuuden takia niiden välille ei oleteta syntyvän konfliktia, mutta politiikan kehittyminen ja intressien ajaminen vaikuttaa niiden välisiin suhteisiin. Tämän työn tavoitteena on selvittää miten suhteet ovat muuttuneet vuosina 2000–2015. Tutkielmassa perehdytään Kanadan ja Yhdysvaltojen merkittävimpiin Arktisen alueen politiikkaa käsitteleviin virallisiin asiakirjoihin ja maiden toteutuneeseen politiikkaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tärkeimpien vaikuttajien puheita ja julistuksia, sekä virallisten tahojen raportteja ja sopimuksia. Menetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä ja teoreettisena näkökulmana uusklassista realismia ja geopolitiikkaa. Näkökulman kautta tarkastellaan erityisesti Kanadan suhdetta sen suurvaltanaapuriin Yhdysvaltoihin ja maiden roolia kansainvälisessä järjestelmässä. Keskeisimpinä tuloksina todetaan, että Kanadan painottama itsemääräämisoikeus ja Yhdysvaltojen korostama merenkulun vapaus risteävät intressien eri muodoissa eniten. Tämä näyttäytyy erityisesti puolustusyhteistyön eri muodoissa ja Luoteisväylän hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Kiista Luoteisväylän hallinnasta vaikuttaa merkittävästi suhteisiin. Vaikka kansainvälisen järjestelmän muutos vaikuttaa maiden kansallisiin intresseihin Arktisella alueella, vaikutus Yhdysvaltoihin on kuitenkin suurempi sen suurvalta-aseman takia. Yhdysvallat näkee kansallisen turvallisuuden edistämisen sotilaallisesta näkökulmasta, kun Kanada taas painottaa laajempaa turvallisuusnäkökulmaa. Turvallisuusyhteistyön todetaan edistäneen maiden kahdenvälisiä suhteita vuosina 2000–2015 eniten. Aineiston perusteella voidaan päätellä, että Kanadan ja Yhdysvaltojen suhteet ovat niiden yhteisestä historiasta johtuen säilyneet hyvinä. Kuitenkin maiden väliset erimielisyydet turvallisuudesta, itsemääräämisoikeudesta ja alueiden hallinnasta ovat vaikuttaneet negatiivisesti suhteiden kehittymiseen. Erimielisyyksien suurimpana vaikutuksena todetaan kuitenkin olevan valtioiden uskottavuus kansainvälisesti sekä tulevan alueellisen kehityksen hidastaminen. Valtioiden asema kansainvälisen järjestelmän ja erityisesti Arktisen alueen ja Arktisen neuvoston vastuullisina toimijoina saattaa olla uhattuna, ellei erimielisyyksiä saada ratkaistua.
|
|---|