Livvinkarjalaisen tekstin ymmärtäminen suomen pohjalta

Reseptiivistä monikielisyyttä (RM) on suomalaisugrilaisessa kontekstissa tarkasteltu tavallisimmin viron ja suomen keskinäisen ymmärrettävyyden kannalta. Karjalan ja suomen välistä ymmärrettävyyttä ei ole tutkittu juuri lainkaan, joskin Alekseeva (2016) osoittaa, ettei edes eniten suomea muistuttavi...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Lähivõrdlusi. Lähivertailuja
Main Authors: Pirkko Muikku-Werner, Helka Riionheimo
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:English
Estonian
Finnish
Published: Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics 2018
Subjects:
Online Access:https://doi.org/10.5128/LV28.09
https://doaj.org/article/e418bb77d2974908bfa55c2fceabde7d
Description
Summary:Reseptiivistä monikielisyyttä (RM) on suomalaisugrilaisessa kontekstissa tarkasteltu tavallisimmin viron ja suomen keskinäisen ymmärrettävyyden kannalta. Karjalan ja suomen välistä ymmärrettävyyttä ei ole tutkittu juuri lainkaan, joskin Alekseeva (2016) osoittaa, ettei edes eniten suomea muistuttavien vienalaismurteiden ymmärtäminen aina ole suomalaisille helppoa. Tässä artikkelissa perehdytään suomenkielisten kykyyn kääntää suomeksi tekstiä, joka on kirjoitettu livvineli aunuksenkarjalan kielellä. Livvinkarjalalla ja suomella on yhteistä sanastoa sekä runsaasti samankaltaisia syntaktisia ja morfologisia piirteitä, mutta livvinkarjalassa on myös suomesta poikkeavaa (usein vepsäläistai venäläislähtöistä) sanastoa. Testissä suomen kielen yliopistoopiskelijoita pyydettiin kääntämään suomeksi livvinkarjalainen uutisteksti. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan kirjallisesti, miten he olivat päätyneet käännösratkaisuihinsa. Kyseessä on sovellus ääneenajattelumenetelmästä, jossa osallistujat kertovat suullisesti tehtävän herättämistä ajatuksista sekä käännösprosessin ja kääntämisen ongelmakohdista. Tekstien kääntämisessä hyödynnetyt strategiat ovat samanlaisia kuin on havaittu aiemmassa suomalais-ugrilaisiin kieliin kohdistuvassa RM-tutkimuksessa. Eniten ymmärtämistä edistää sukulaissanojen samankaltaisuus, ja myös yhtäläisyys taivutuksessa, sanojen johtamisessa ja yhdistämisessä sekä lauserakenteissa auttaa tekstin sisällön hahmottamisessa. Lisäksi maailmantieto, konteksti, metalingvistinen tieto sekä suomen varieteettien tuntemus helpottavat ymmärtämistä. *** "Understanding Olonets Karelian text on the basis of Finnish" Studies of receptive multilingualism (RM) in the Finno-Ugric language context have mainly dealt with Estonian and Finnish and their mutual comprehension. The comprehension between Finnish and Karelian has been studied very rarely but Alekseeva (2016) shows that even North Karelian, the variety closest to Finnish, is not always easy to comprehend for Finns. This article examines how Finns ...