Rajakarjalaismurteiden kielikontaktit venäläiskopioiden taajuuden ja fonologian valossa

Tämä korpuspohjainen kielikontaktitutkimus käsittelee venäjän kielen mallin mukaisten ainesten (Lars Johansonin termillä: “kopioiden”) taajuutta ja fonologisia piirteitä Suomessa puhutuissa rajakarjalaismurteissa, jotka jakautuvat kuuteen pitäjänmurteeseen. Tutkimuksen aineistona on 1960- ja 1970-lu...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Lähivõrdlusi. Lähivertailuja
Main Author: Susanna Tavi
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:English
Estonian
Finnish
Published: Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics 2018
Subjects:
Online Access:https://doi.org/10.5128/LV28.10
https://doaj.org/article/3e9d7063b2db49f3846037e706ec86a2
Description
Summary:Tämä korpuspohjainen kielikontaktitutkimus käsittelee venäjän kielen mallin mukaisten ainesten (Lars Johansonin termillä: “kopioiden”) taajuutta ja fonologisia piirteitä Suomessa puhutuissa rajakarjalaismurteissa, jotka jakautuvat kuuteen pitäjänmurteeseen. Tutkimuksen aineistona on 1960- ja 1970-lukujen murrehaastatteluista koostuva synkroninen Raja-Karjalan korpus. Raja-Karjalan etelä- ja livvinkarjalaiset murteet ovat muusta karjalasta poiketen olleet intensiivisessä kontaktissa suomen kieleen osin jo 1600-luvulta alkaen ja viimeistään vuonna 1944 alkaneena siirtokarjalaisaikana. Suomen kielen oletetaan vaikuttaneen karjalalle tyypillisen venäläisperäisen sanaston käyttöön. Tutkimuskohteena ovatkin sellaiset venäläiskopiot, jollaisia ei esiinny suomen kielessä. Tilastolliset testit osoittivat, että erot venäläiskopioiden taajuuksissa pitäjänmurteissa ovat tilastollisesti merkitsevät: eniten venäläiskopioita on itäisimmässä ja vähiten läntisimmässä pitäjänmurteessa, vaikka informantit eivät ole asuneet alkuperäisillä puhuma-alueilla yli 20 vuoteen. Tulos vahvistaa leksikon osalta yleisitämerensuomalaisen hypoteesin, jonka mukaan venäjän vaikutuksen voimakkuus on jatkumon kaltaista lännestä itään. Myös fonologisen analyysin tulokset noudattelevat tällaista jatkumoa: suomen kielen fonotaksiin kuulumattomia konsonantteja esiintyi eniten itäisimmässä ja vähiten läntisimmässä pitäjänmurteessa. Sen sijaan vokaaleissa ei esiintynyt tällaista jatkumoa, mutta niiden laadussa on jälkiä kontaktista sekä venäjän pohjoismurteisiin että yleiskieleen. *** "Language contacts of Border Karelian dialects in the light of frequency and phonology of Russian copies" This article presents a corpus- and usage-based study on the contacts of Border Karelian dialects from the point of view of Russian-origin words (copies, in Lars Johanson’s terminology) and their phonological features. The aim of the study is to describe the contacts between Border Karelian, i.e. partly mixed Southern and Olonets Karelian dialects, Finnish and Russian ...