The business opportunities and operational environment of the Finnish companies in the water supply and sewerage markets in North-West Russia

Vesilaitokset olivat Venäjällä 1990-luvulle asti valtion omaisuutta ja kaikki niitä koskevat päätökset tehtiin Moskovassa. Neuvostoliiton lopun myötä vesilaitosten ylläpitovarat loppuivat ja lähes kaikki laitokset siirrettiin kaupunkien ja kuntien omistukseen. Omistaja määrittää vesilaitoksen tulot...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Turunen, Anu Elina
Other Authors: Kiuru, Heikki, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Vakkilainen, Pertti, Aalto-yliopisto, Aalto University
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2006
Subjects:
Online Access:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94106
Description
Summary:Vesilaitokset olivat Venäjällä 1990-luvulle asti valtion omaisuutta ja kaikki niitä koskevat päätökset tehtiin Moskovassa. Neuvostoliiton lopun myötä vesilaitosten ylläpitovarat loppuivat ja lähes kaikki laitokset siirrettiin kaupunkien ja kuntien omistukseen. Omistaja määrittää vesilaitoksen tulot eli vesitariffit. Usein poliittisista syistä tariffeja pidetään alhaalla, joten vesilaitoksen tulot eivät näin riitä kattamaan menoja. Vesilaitokset ovat hyvin huonossa kunnossa. Kemikaaleista on palaa. Vesijohdot ovat ruosteisia ja puhki kuluneita. Hapan vesi kuluttaa putkia ja rauta liukenee juomaveteen. Veden hävikki on suuri ja pumput joutuvat käymään suurella teholla paineen pitämiseksi korkealla. Myös viemäriputket vuotavat. Viemäriverkosto on usein vajaa ja osa vedestä joudutaan juoksuttamaan puhdistamattomana vesistöihin. Jätevedenkäsittelylaitoksissa on myös suuria puutteita. Raakavesilähteissä vesi on huonoa. Bakteerien tappaminen kloorilla on usein ainoa vedenkäsittelymuoto. Vesihuoltosektorin hallinto-organisaatiot ja lait ovat hyvin epäselviä ja käytännöt muuttuvat jatkuvasti. Vesihuoltosektorin rooli valtion budjetissa on hyvin pieni ja monessa kaupungissa onkin käyty keskustelua sektorin yksityistämisestä. Kansainvälisiä rahoittajia on Luoteis-Venäjällä paljon. Yksittäiset valtiot, EU ja rahoituslaitokset ovat osoittaneet kiinnostuksensa vesihuoltoa kohtaan. Vesilaitoksia tulisi tukea ja kannustaa tekemään ensin pieniä, säästöä tuottavia toimenpiteitä, jolloin he saisivat talouttaan tasapainoon. Tämän jälkeen he pystyisivät saamaan lainaa ja tekemään suurempia investointeja. Venäjän talous kasvaa ja Suomen vienti sinne lisääntyy merkittävästi. Myös vesihuollon piirissä viennin lisäämisen mahdollisuudet ovat merkittävät. Tällä hetkellä Luoteis-Venäjän markkinoilla on suureksi eduksi, jos hankkeen rahoitus tulee edes osittain Suomesta. Suomalaisilla yrityksillä on myös merkittävät mahdollisuudet voittaa kansainvälisten rahoituslaitosten ja EU:n rahoittamiin hankkeisiin liittyviä sopimuksia ja tätä ...