Development of Rubber Friction Measuring Device

Diplomityön tavoitteena oli tutkia Teknillisen korkeakoulun Auto- ja työkonetekniikan laboratoriolla käytössä olevan Shear Box- laitteen soveltuvuus kumikitkan mittaamiseen ja kehittää tämän tutkimuksen pohjalta uusi konstruktio. Diplomityö on osa TEKES:n ja Nokian Renkaat Oyj:n rahoittamaa ARTTU-pr...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Vainikka, Jussi
Other Authors: Sainio, Panu, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Konetekniikan osasto, Juhala, Matti, Aalto-yliopisto, Aalto University
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2001
Subjects:
Online Access:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88820
Description
Summary:Diplomityön tavoitteena oli tutkia Teknillisen korkeakoulun Auto- ja työkonetekniikan laboratoriolla käytössä olevan Shear Box- laitteen soveltuvuus kumikitkan mittaamiseen ja kehittää tämän tutkimuksen pohjalta uusi konstruktio. Diplomityö on osa TEKES:n ja Nokian Renkaat Oyj:n rahoittamaa ARTTU-projektia, jossa tutkitaan arktista kitkaa. Projekti tukee suomalaisten pyrkimyksiä saavuttaa maailman johtava asema arktisessa kitkatutkimuksessa. Työn alussa on suoritettu kirjallisuustutkimus kumikitkateoriaan ja yleisesti hyväksytty kumikitkateoria on esitetty. Tutkimus osoitti alaa tutkitun intensiivisesti monen eri tutkijan toimesta. Kuitenkin yhä edelleen renkaan ja alustan välillä tapahtuvien ilmiöiden teoria perustuu osittain tehtyihin havaintoihin ja uskomuksiin. Kumikitkan tutkimiseen käytetyt kenttä- ja laboratoriomittausmenetelmät on esitelty lyhyesti. Shear Box- laitteen mekaaninen osa sekä laitteen toiminta on kuvattu perusteellisesti. Laitteella suoritettujen mittauksien tulokset sekä mittausmenetelmät on esitetty. Saatujen tulosten sekä kuminäytteille tehtyjen dynaamisten testien välinen korrelaatio on selvitetty. Mittausten toistettavuus on hyvä ja korrelaatio dynaamisten testien kanssa huomattava kaikilla mittausparametreilla. Uuden konstruktion suunnittelun yhteydessä on tutkittu lineaari- ja pyörimisliikkeen vaikutusta saavutettavaan kitkatasoon. Yhdistetty lineaari- ja pyörimisliike tuotti suurimman kitkatason. Pyörimisnopeuden tarkka säätö osoittautui käytetyssä koejärjestelyssä ongelmalliseksi. Uusi konstruktio päätettiin suunnitella pelkästään lineaariliikkeeseen perustuvaksi rakenteen pitämiseksi yksinkertaisena. Uuden konstruktion suunnittelun eri vaiheet on esitetty yksityiskohtaisesti. Suunnittelun lähtökohtana oli valmiiden komponenttien käyttö. Laitteen pääosana on käytetty lineaariyksikköä. Voimanlähteenä toimii oikosulkumoottori, jota ohjataan taajuusmuuttajan avulla. Normaalivoima tuotetaan paineilmasylinterillä ja syntyvä kitkavoima mitataan venymäliuskoihin perustuvalla voima- ...